Äänestäjien valitsemat valtuutetut mahdottoman edessä
- Pauli Vahtera
- 8 tuntia sitten
- 14 min käytetty lukemiseen
Jos olis valtaa niin kuin on mieli, ei kuntien valtuustoja enää olisi äänestettäväksi vuonna 2029 ja alueet olisi korvattu alueen suurimmalla kaupungilla ja sen ulkopuolella olevalla yhdistetyllä kunnalla. Ks. edellinen kirjoitus ”Entäpä jos äänestämisen sijasta lopetetaan valtuustot?”. Sellaista ihmettä ei tapahdu, koska eduskunnassa on yli sata tuntematonta kansanedustajaa, jotka eivät tule luopumaan leveästä leivästään, ei eduskunnassa, ei alueilla eikä kunnissa. Enemmistöä eduskunnan puolittamiseksi ei saada, paitsi ehkä sodan tai sen kaltaisen suuronnettomuuden jälkeen.
Kirjoittaja tarkoittaa virkamiehillä myös virassa olevia naisia. Sana virkamies tarkoittaa kansan palvelijaa. Monissa kielissä palveluvelvollisuus on selkeämmin sanottu (tjänsteman, sluzhashtshi, civil servant, servidor, etc.).
Tässä kirjoituksessa eräiden Mikkelin tekemien päätösten laillisuus ja järkevyys kyseenalaistetaan. Teen tämän esimerkiksi siitä, kuinka mahdottoman edessä kaikki Suomen valtuutetut ovat alue- ja kuntavaltuustoissa. Mikkelin asioita seuraan, koska kesämökkimme on Ristiinassa ja meidän perheellemme Ristiina on paras paikka Suomea.
Epäonnistuneen virkamiesvalmistelun takia valtuustot voivat tehdä kymmeniä miljoonia euroja maksavia virhepäätöksiä, joista kukaan ei joudu vastuuseen. Mikkelin kaupunki ajautui tällaisten päätösten takia ylivelkaiseksi. Kriisikuntamenettelyn välttämiseksi myytiin puolet kaupungin omistamasta energiayhtiöstä (sinänsä turhaan).
Mikkelin lista on pitkä: biokaasulaitos BioSairila (kaupunkikonsernin alaskirjaukset 37 milj€), jäteveden puhdistamo (hinnan nousu 45M > 75 M + korvauksia 6,4 milj€), VR:n terminaalikiinteistön osto (1,8 milj €), aikuiskoulutuskeskus Otavia (valtio-osuuksien takaisinperintä 13 milj€). Mikkelin kaupungin oman pääoman kertynyt alijäämä 31.12.2023 oli 21 miljoonaa euroa.
Kuntien ei pidä toimia arvopaperimarkkinoilla
Arvopaperimarkkinoilla toimiminen on isojen poikien pelejä. Kunnissa työ on usein yksitoikkoista puurtamista, minkä vuoksi kuntien johtajat haluavat päästä pelaamaan isoihin pöytiin. Kaupunginhallitukset ja -valtuustot on helppo saada hyväksymään pelit; usein siihen jopa kannustetaan kun voittojen kautta toivotaan saatavan lisää rahaa kaikkeen kivaan.
Arvopaperimarkkinat ovat armottomat. Etenkään ulkomaalaisia sijoittajia ei tippaakaan kiinnosta se, mitä heidän ahneutensa aiheuttaa suomalaisille. Sijoittajat ovat kasvottomia, joten ketään ei voida edes sormella osoittaa.
Arvopaperimarkkinoilla toisen voitto on toisen tappio. Pörssikurssien noustessa ajatellaan, että kaikki voittavat win-win. Näin ei ole kuin näennäisesti. Kun henkilö A ostaa 100:lla osakkeita ja myy ne eteenpäin 200:lla B:lle ja B taas 300:lla C:lle ja sitten kurssit romahtavat 50:een, on A voittanut 100, B voittanut 100 ja C hävinnyt 250. Eli C hävisi myös alun perin osakkeet omistaneen tahon saamasta 100:sta puolet. Tällaisia suuria kurssimuutoksia on verrattain usein yksittäisillä osakkeilla. Hajauttamalla tällaisia riskejä voidaan vähentää.
Olen kirjoittanut selvityksen siitä, kuinka nykyinen ministeri sai kunnanjohtajat pyöritettyä peukalonsa ympäri ja yleetekemään tappiollisia johdannaisia korkojen suojaamiseksi. Kuntien johdannaistappiot ovat pankkien miljoonavoittoja
Sijoittajat eivät ole hyväntekijöitä. He maksattavat maksamansa kauppahinnan asiakkailla korkojen kera. Esimerkiksi Suomen SOTE-sektorilla on kolme suurta terveysalan toimijaa (Pihlajalinna, Mehiläinen, Terveystalo), jotka ovat ostaneet pienempiä alan yrityksiä, esimerkiksi lääkärikeskuksia ja maksaneet niistä ylihintaakin saadakseen markkinat haltuunsa. Kun SOTE-menot maksetaan verorahoista, joudutaan maksamaan myös näiden kolmen suuren kansainvälisen yhtiön maksamat kauppahinnat veroilla.
Mikkeli sijoitti ESE-kaupasta saamiaan rahoja arvopapereihin elokuussa 2024 90,9 miljoonalla eurolla. Tilinpäätöshetkellä niiden arvo oli noussut 93,8 miljoonaan euroon. Sen jälkeen on rytissyt. Vuoden vaihteessa korkosijoitusten arvo oli 54,6 miljoonaa, osakesijoitusten 31,6 miljoonaa (suurin osa Euroopan ulkopuolella), ja vaihtoehtoisten sijoitusten 7,6 miljoonaa.
Olen nähnyt useamman kerran kun sijoitussalkkua hoitava rahastonhoitaja on siirtänyt omat turskansa asiakkaani salkkuun. Kun sijoitusten arvo alenee, ottaa salkunhoitaja aina palkkionsa. Helpointa vedätys on silloin kun arvopaperit omistaa kasvoton taho.
Jos Mikkeli olisi sijoittamisen sijasta lyhentänyt velkojaan 90,9 miljoonalla eurolla, sen korkomenot vähenisivät 3 %:n mukaan 2,7 miljoonaa euroa vuodessa eli 10 vuodessa 27 miljoonaa euroa. Arvopapereiden arvonnousu yhdessä vuotuisen tuoton (korot, osingot) hoitokulujen jälkeen tulisi olla 30 % samaan tuottoon päästäkseen. Toki se on mahdollista ja enemmänkin jos ostot ja myynnit ajoittuvat hyvin. Mutta yhtä hyvin arvopapereista voi tulla 30 %:n tappiot. Tuskin kuntien varoilla voi lähteä tällaiseen peliin mukaan.
Mikkeli hoitaa velkojaan koronvaihtosopimuksilla. Vuoden lopussa 72,9 miljoonan euron lainat on sidottu sopimuksiin. Sopimusten käypä arvo oli 2024 lopussa nettona 252.000 euroa. Huolestuttavaa on se, että vuotta aiemmin sopimusten käypä arvo oli plussalla 567.000 euroa. Konserniyhtiöiden sopimukset ovat kaupunkia paljon suuremmat, mutta tilinpäätös ei kerro mitkä yhtiöt sopimuksia ovat tehneet. Näiden sopimusten käypä arvo on selkeästi plussalla.
ESEn rahat polttavat valtuutettujen käsiä
Velkaannutettu ESE energia teki viime vuonna 11 miljoonan euron tappiot (Mikkelin tilinpäätös sivu 81). Tappion suuruuteen vaikutti BioSairilan arvosta vähennetyt 13,2 miljoonaa euroa. ESEn liikevaihto aleni viime vuonna 6,5 miljoonaa euroa, mikä johtui mm. pörssisähkön hinnanvaihteluista.
Arvonalennus ei vaikuta vuoden 2024 kassavirtaan. Siksi jotkut ajattelevat, että sellaista sattuu. Tosiasiassa ESE oli sijoittanut BioSairilaan 13,2 miljoonaa euroa, jotka hävisivät kuin tuhka tuuleen. Eikä siinä vielä kaikki: Metsäsairilan rahoja poltettiin 10,2 miljoonaa. BioSairila itse alaskirjasi tasevarallisuuttaan 13,4 miljoonaa euroa (sivu 33).
ESE ei ole vielä julkistanut tilinpäätöstä 2024, joten arviot perustuvat Mikkelin kaupungin tilinpäätöksessä kerrottuihin tietoihin.
On aika lailla selvää, että ESEn osinkojen jako 2024 on ollut ahneuden ja tietämättömyyden ylistys ja tosiasiassa sitä ei olisi edes saanut tehdä. Lakia on luettu kuin piru raamattua. Mikkelin päättäjiä vietiin teuraaksi kuin pässiä narussa.
ESE-emoyhtiössä oli 31.12.2023 7,1 miljoonaa euroa vapaata omaa pääomaa. Osinkoja voi maksaa korkeintaan vapaan oman pääoman määrän. Vapaata omaa pääomaa tosiasiassa ei edes ollut, koska BioSairilasta tulevat suuret tappiot olivat tiedossa tilinpäätöstä laadittaessa. Siksi alkuperäinen päätös, ettei osinkoja jaeta, oli osakeyhtiölain mukainen.
ESE maksoi Mikkelille 2023 3,6 miljoonan euron osingot 2022 tilinpäätöksen perustella. BioSairila huomioiden tämäkin osingonjako on ollut kyseenalainen.
ESE jakoi kuitenkin heti osakekaupan 2024 jälkeen 60 miljoonan euron ennakko-osingot. Tällaisia varoja ei yhtiöllä ollut ja osingot rahoitettiin sijoittajatahon järjestämillä lainoilla. ESEn ulkoinen velka lisääntyi viime vuonna 95 miljoonaa euroa järjestelyjen takia. Osinkoja saa maksaa velaksi, jos maksuvalmius säilyy. Ja säilyyhän se kun velkaa saa helposti ulkomaisilta sijoittajilta. Eettisesti tällaiset osingot ovat kyseenalaisia. .
Mutta oliko vapaata omaa pääomaa, kun koko vuosi 2024 on raskaasti tappiollinen. Eikä yhtiöön sijoitettu rahana euron senttiäkään lisää omaa pääomaa.
Osingot jaettiin arvonkorotuksista, jotka oli nimitetty Sijoitetun Vapaan Oman Pääoman rahastoksi, SVOP-rahastoksi. Rahasto syntyi siitä kun ESEn liiketoiminta siirrettiin tytäryhtiöön. Arvonkorotuksia ei osakeyhtiölain mukaan voi jakaa osinkoina.
Kun toiminta siirretään tasearvoa korkeampaan hintaan saman konsernin toiseen osakeyhtiöön, on kyse kuvitteellisten tulonodotusten kirjaamisesta ilmoittamalla siirron tehdyn käyvin hinnoin. Siis tulevaisuudessa ehkä tulevien voittojen merkitsemistä varallisuudeksi. Tällainen siirto poikkeaa yrityskaupoissa maksetuista tulonodotuksista juuri siksi, että niissä maksetaan rahalla odotuksista toisin kuin siirroissa, joissa raha ei liiku.
Käypä arvo on subjektiivinen näkemys yhtiöstä. Olin markka-aikana ostajan avustajana yrityskaupassa. Arvioin hyvin menestyneen suomalaisen yhtiön arvoksi 50 (joka oli miljoonissa markoissa tuota luokkaa). Myyjän avustajana oli ison tilintarkastustoimiston KHT-tilintarkastaja, joka arvioi arvoksi 100. Myyjä ja ostaja laittoivat arvon kirkoksi keskelle kylää, 75:ksi. Yritys ei selviytynyt kauppahinnan maksusta tuloksellaan. Itsekin olin laskenut väärin: 47:llä yhtiö olisi selviytynyt.
Tämä sekoilu on jatkumo epäonnistuneesta lain tulkinnasta. Samanlainen arvonkorotus tehdään kun osakevaihdolla perustetaan holding-yhtiö. Osakeyhtiön kuvitteellisesta tulevaisuudesta saadaan kuvitteellinen arvo, joka siirtyy holdingyhtiön SVOP-rahastoon. Sen jälkeen omistajat voivat jakaa suurempia osinkoja lievällä verotuksella. Osakevaihdossa ei saada euroakaan uutta rahaa yhtiöön, eli kyse on puhtaasta arvonkorotuksesta, joka tehdään holding-yhtiössä. Tämä selkeä veronkierto saataisiin helposti kuriin tulkitsemalla osakkeiden korkeampi arvo arvonkorotukseksi eikä oikeaksi rahaksi, joka saadaan vain oman pääoman sijoituksilla tai yhtiön tuloksesta.
Tästä kirjoitin 1,5 vuotta sitten Harhoja holdingyhtiön perustamisesta osakevaihdolla.
Verotuksessa ei hyväksytä arvonkorotuksista tehtyjä poistoja. Onko lakia näin helppoa kiertää, kun korotus tehdään toisessa yhtiössä. Vai tuleeko tästä veropommi ESElle? Jos verottaja kohtelee Mikkeliä samalla tavalla kuin suomalaisia yrittäjiä, poistoja ei saa vähentää verotuksessa. Vähennyskelpoisia olisivat vain poistot, jotka tehdään yhtiön viimeisten kirjanpitoarvojen perusteella ennen järjestelyjä.
Mitä ovat Mikkelin tilinpäätöksessä mainitut ESEn 1,5 miljoonan euron osingot?Onko nekin jaettu arvonkorotuksista? Jos ovat, myös sijoittaja on saanut tuon 1,5 miljoonan euron osingon. Onko tehty osakassopimus, joka pakottaa osinkojen maksamiseen silloinkin kun rahaa ei ole. Velaksi.
ESEn investoinnit viime vuonna olivat 11 miljoonaa euroa. BioSairila poisjättäen ESEn toiminnan voitto olisi ollut 2 miljoonaa euroa. Konsernin poistot 2023 olivat 9 miljoonaa euroa. Jos poistotaso on säilynyt, olisi ESEn tuloksesta voitu käyttää investointeihin sama 11 miljoonaa euroa (2+9), mutta osinkoja ei olisi voitu maksaa sentin hyrrää. Osingot on maksettu velaksi. Kai se sitten on ollut oikein kun tilintarkastajatkin ovat sen hyväksyneet.
Mikä ihmeen BioSairila Oy? Se ”on markkinaehtoinen kiertotalousalan yritys, jonka ydinliiketoimintaan kuuluvat biokaasun tuotanto ja jakelu sekä yritysjätteiden vastaanottopalvelut.” Eli vihreän siirtymän koohotusta, jonka piti pelastaa Suomi. Ei ainakaan Mikkeliä.
Aika ”taitava” pitää olla, että tekee 9 miljoonan euron tappiot 12 työntekijällä 4 miljoonan liikevaihdolla (BioSairila 2023). Vain julkisen sektorin omistama yhtiö pystyy polttamaan näin paljon rahaa näin vähällä ja nopeasti. Koska kukaan ei välitä. Ja koska köyhä Mikkeli löysi aina uutta velkarahaa vanhan päälle. Ja rahaa sai, koska takaajana olivat mikkeliläiset veronmaksajat.
BioSairilan omistus on siirretty kauas pois valtuutetuista, koska omistajina ovat kaupungin omistamat energiayhtiö ja Metsäsairila Oy yhdessä. Metsäsairila on ”kaupungin omistama jätehuoltoyhtiö, jonka päätehtävänä on järjestää kunnallinen jätehuolto laadukkaasti ja kustannustehokkaasti sekä edistää kierrätystä ja materiaalien hyötykäyttöä.”
Vanhoina hyvinä aikoina kaatopaikat olivat kuntien vastuulla ilman välikäsiä. Koska jätemaksut ovat ulosottokelpoisia ja pakko maksaa, voi yhtiö hinnoitella sen miten kehtaa. Siksi Metsäsairila on ollut voitollinen yhtiö. Joskus totesin pilke silmäkulmassa viedessäni mökkitalousjätteitä keruuastiaan, että kaviaari on halvempaa kuin kesämökkimme vähäiset jätteet (kompostoimme kaiken mahdollisen).
Kuntien perustamista osakeyhtiöistä
Kunnat perustavat osakeyhtiöitä, jotta yhtiöt voivat toimia kunnallisesta demokratiasta ja päätöksenteosta välittämättä. Vaikka yhtiön hallituksessa olisikin kunnan luottamushenkilöitä jäseninä, he toimivat osakeyhtiölain velvoittamina yhtiön etujen ajajina; ei kunnan. Valtuutettu on varsinainen Tohtori Jekyll ja herra Hyde silloin kun yhtiön etu ja kunnan etu ovat vastakkaiset.
'
Yksi syy yhtiöittämiselle on päätöksenteon nopeuttaminen. Kuntien valtuustot kokoontuvat noin 9 kertaa vuodessa ja ne käsittelevät asioita, jotka on ensin valmisteltu virkamiesten toimesta ja sen jälkeen kaupunginhallitus hyväksynyt. Esitetään, että osakeyhtiöissä asiat voidaan hoitaa huomattavasti nopeammin.
Mitä ne yhtiön edun mukaiset tehtävät ovat? Ainakin osakeyhtiöissä palkkataso voi olla tuplaten se, mitä nämä henkilöt saisivat viranhaltijoina samasta työstä. Myös kokouspalkkiot voivat hipoa pilviä. Tästä yksi esimerkki on Länsirata Oy.
Kunnan omistama osakeyhtiö voi tehdä liiketoimia, joita kunta suoraan ei voisi tehdä. Tästä esimerkkinä Mikkelin omistama Naistinki Oy, joka rakentaa Mölnlycke Oy:lle toimi- ja lääketehdastiloja. Mölnlycke on kansainvälinen pörssiyhtiö, maailman johtava MedTech-yritys, jonka liikevaihto viime vuonna oli 2,1 miljardia euroa. Sen voitto ennen veroja oli 0,5 miljardia euroa. Osinkoja lähinnä ruotsalaisille omistajille maksettiin 0,4 miljardia euroa.
Mölnlycke työllistää Suomessa 700 henkeä (2023 Suomessa 644). Määrä on kaksinkertaistunut 9 vuoden aikana, jona Mikkeli-konserni on sille rakentanut toimitilat. Naistingin kaikki investoinnit olivat viime vuonna 9 miljoonaa euroa. Se teki isot investoinnit Mikkelin tehtaalle 2023 (2,5 M€) ja 2024 (? M€).
Tiedustelin Mölnlyckeltä Mikkelin toimipisteen työntekijöiden määrää saamatta vastausta.
Suomen Mölnlycke Oy:n liikevaihto 2023 oli 207 miljoonaa euroa ja liikevoitto 15 miljoonaa euroa. Yhtiö pystyisi helposti maksamaan toimitilansa itse pelkästään yhden vuoden Suomen voitoilla. Tällaista elämä on: velkainen Mikkeli rahoittaa velkaa ottamalla upporikasta pörssiyhtiötä. Mikkeli saa kiinteistöveron lisäksi osan työntekijöiden palkoista maksettavista veroista. Veroista suurimman osan saalistaa Suomen valtio. Lisäksi palkoista vaurastuu työeläkeyhtiö.
Joskus valtion tai kunnan omistama osakeyhtiö lähtee seikkailemaan yhtiön rahoilla käyttäen miljardeja euroja yhtiön varoja uhkarohkeisiin sijoituksiin. Tästä julkein esimerkki on Fortum, josta valtio omistaa yli puolet. Fortum lähti johtajien optioiden siivittämiseksi Venäjälle Uralin taakse, jonne upposi ainakin 5 miljardia euroa suomalaisten rahoja. Se ei riittänyt, vaan sitten hassattiin 7 miljardia Uniperiin Saksaan. Myös Sonera oli alun perin valtion kokonaan omistama. Yhtiö lähti valloittamaan maailmaa ja osti mm. arvottomia Saksan umts-lupia 4,3 miljardilla eurolla. Ulkomaisen sekoilun takia koko Sonera menetettiin Ruotsiin Telialle pikkurahalla.
Kuntien liikelaitoksissa keskipalkka on selkeästi pienempi kuin kuntien osakeyhtiöissä, mikä on yksi syy, miksi vesilaitoksia on haluttu yhtiöittää. Toinen syy on ollut varautuminen vesiyhtiön osakkeiden myyntiin ulkomaisille sijoittajille energiayhtiöiden tapaan. Hallitus valmistelee lakia tällaisen myynnin kieltämiseksi kokonaan.
Esimerkki: Mikkelin omistamat yhtiöt
Mikkelin kaupungin kokonaan omistamissa ESE-Energia Oy :ssä ja Naistinki Oy:ssä palkat ovat miltei kaksinkertaiset verrattuna kaupungin työntekijöihin keskipalkkoihin.
Mikkelin kaupungin keskipalkka 2024:1879 työntekijää, 3372 euroa kk:ssa
Naistinki Oy:n keskipalkka 2023: 7 työntekijää, 5767 euroa kk:ssa
ESE Energia konsernissa keskipalkka 2023: 86 työntekijää, 5930 euroa kk:ssa
Esimerkki: Mikkelin velkaantuminen
Velat siirrettiin kaupungilta ESEen
Mikkelin pitkä- ja lyhytaikaiset velat alenivat energiayhtiön osakekaupan myötä vuonna 2024 98 miljoonaa euroa 216 miljoonaan euroon.
Mikkelin kaupunkikonsernin korolliset velat alenivat 8,6 miljoonaa euroa 493 miljoonaan euroon. Todellisuudessa Mikkeli siirsi kaupungin velkoja ESE-Energian maksettavaksi. Kaupungin maksamat korot ja muut rahoituskulut näennäisesti vähenivät (-1,3 miljoonaa euroa), mutta vastaavasti energian käyttäjien eli kaupunkilaisten korkomenot lisääntyivät.
Konsernin tytäryhteisöjen korko- ja rahoituskulut lisääntyivät 5,9 miljoonaa euroa. Osin korkojen kallistumisesta johtuen. ESEn tilinpäätöksestä 2024 tullaan näkemään yhtiön velkaannuttamisen vaikutus korkokuluihin.
Varsinainen silmänkääntötemppu, etenkin kun kauppaehtoihin sisältyi 60 miljoonan euron ylimääräisten osinkojen maksu puoliksi Mikkelille ja puoliksi ulkomaiselle sijoittajalle.
Mikkelin osuus ESEn veloista 2024 on kaupungin tilinpäätöksen mukaan 91,7 miljoonaa euroa 51 % (2023 112,1 M€, 100 %). Tosiasiassa Mikkeli vastaa koko velkamäärästä, sillä vähemmistöosakkaalla ei ole velvollisuutta yhtiön velkojen maksamiseen kriisitilanteessa.
ESEn velat lisääntyivät osakkeiden myynnissä 88,1 miljoonaa euroa, eikä ESE saanut järjestelyssä mitään. Lisäksi aiempia kaupungin lainoja ESElle siirrettiin ulkomaisille sijoittajille 27,8 M€.
Mikkeli menetti kaupassa ESEn maksamat korkotuotot ja puolet ESEn maksamista osingoista pysyvästi. Lisäksi kauppahintaa todellisuudessa alensivat sijoittajalle maksetut ennakko-osingot 30 miljoonaa euroa.
Luonnollisia monopoleja ei saa myydä sijoittajille
Sosialismi tuhoaa valtioiden talouden. Tästä on lukuisia esimerkkejä: Neuvostoliitto, Pohjois-Korea, Venezuela, itäblogin maat ennen Neuvostoliiton hajoamista, Kuuba. Silti julkisen sektorin omistus on joskus kansakunnille hyväksi. Näin silloin kun kyse on luonnollisista monopoleista: sähkö, vesi, tiet ja junaverkko, koulut, terveydenhoito.
Veden myyminen sijoittajille olisi katastrofaalista, siksi nykyinen hallitus valmistelee vesiyhtiöiden täydellistä myyntikieltoa sijoittajille.
Energian suhteen paljon virheitä on ehditty tekemään. Tästä pahin esimerkki on Fortumin vieminen pörssiin. Ja sen seurauksena sähköverkon myyminen Carunalle.
Kaupungin omistamista energiayhtiöistä on ehditty myymään Mikkelissä (49 %), Outokummussa (66 %), Porissa (49 %) ja Sotkamo-Kajaanissa (34 %).
Outokummun energia myytiin 2020 ja sen katastrofaaliset seuraukset näkee jokainen outokumpulainen joka päivä.
Caruna aloitti sähkönsiirtomaksujen massiiviset korotukset ja sitä seurasivat muut, myös kaupunkien kokonaan omistamat energiayhtiöt. Siksi siirtomaksuerot eivät selkeästi erotu toisistaan omistussuhteen perusteella..
ESE-Verkon sähkön verkkopalvelumaksut nousivat Mikkelissä 1.1.2025 alkaen keskimäärin 7 %. Outokummussa siirtohintoja korotettiin 6,5 % kauppojen vuosipäivänä.
Mikkelin kaupungin omistaman sähköyhtiön myyminen puoliksi ulkomaiselle sijoittajalle oli hirmuinen virhe, joka alkaa paljastua jo 2024 tilinpäätöksistä, mutta selkeästi seuraavien viiden vuoden aikana. 10 vuodessa saatu sata miljoonaa on tuhlattu ja taas ollaan kriisitunnelmissa, ellei merkittäviä toiminnallisia ja hallinnollisia muutoksia Mikkelissä tehdä.
Kun ESE Energia on julkaissut tilinpäätöksensä, teen sen perusteella tarkemman selvityksen.
Naistinki Oy ja nelinkertainen sähkön hinta 2023
Naistinki veloitti 2023 yrityksiltä sähköstä 24 senttiä kWh (+ arvonlisävero). Miten ihmeessä Mikkeli onnistui sörssimään sähkön hinnan 4-kertaiseksi.
Naistinki 2023 tilinpäätös: ”Kaupunkikonsernin energiakilpailuttaminen viivästyi ja kiinnityksiä jouduttiin tekemään kiireellä energiafutuurien noustessa jatkuvasti. Vuoden 2024 osalta energian hinta laskee alle n. kolmasosaan vuodesta 2023, mikä helpottaa kulurakennetta. Vuoden 2023 keväällä Naistinki ja sen hallinnoimat yhtiöt irtaantuivat konsernin yhteisestä energiahankinnasta ja kiinnityksiä alettiin tekemään periaatteella kuluva vuosi + 2 seuraavaa.”
Mikkeli 2024: Lisäksi sähkökustannukset laskivat edelliseen vuoteen verrattuna noin 3,1 miljoonalla eurolla.
Naistinki Oy:n toimitusjohtaja Puskaradiossa: ”Ennen kuin asiasta vouhkaaminen menee hullunmyllyksi asiaa täysin tuntemattoman henkilön aloitteen ja asiantuntemattoman analyysin johdosta, niin vastaan tähän hetken kuluttua saatuani ensiksi ihan oikeita työasioita hoidettua. Toimitusjohtaja Naistinki Oy”
PV: Vastaus on yhtä ja samaa kappaletta koko teksti. Olen jakanut sen kommentissa olleen numeroinnin mukaan osiin.
Toimitusjohtaja: ”En yleensä kommentoi tällaisia asioita Facebookissa, mutta nyt on pakko oikasta asioita, kun niistä juuri mikään muu ei ole oikein kuin Naistingin nimi ja pari numeroa, joita niitäkin on käytetty väärin.. ”
PV kommentti: Toimitusjohtajan kommentin alkukappaleesta tuli mieleen kunnioittamani kansakoulunopettajamme, joka laittoi oppilaat kirjoittamaan aineen kotieläimistä. Hän kommentoi aineita näin: ”Jotkut teistä oli kirjoittanut aineeseen 3-4 sanaa, joista niistäkin oli 4-5 väärin.” Naapurimme Keijo oli kirjoittanut ”Ennen oli aasi ja kaneli.”
Toimitusjohtaja: Käsitellänpä asioita väitteiden mukaisesti:
1. Sähkönhankinta ja sähkösopimus on tehty Mikkelin kaupunkikonsernin taholta, jossa olimme mukana 2023. Vuonna 2023 irtaannuimme yhteishankinnasta.
PV kommentti: Miksi Mikkeli ostaa sähkön futuureilla? Jos on tullut kiire, olisi paljon halvemmaksi tullut ostaa sähkö suoraan sähköyhtiöiltä. Olisiko sähkön voinut ostaa ESE-Energialta suoraan vai oliko tehty sopimus kaiken sähkön myymisestä sähköpörssiin? Oliko tehty koko vuodelle ylihintaiset futuurisopimukset? Pörssisähkön keskihinta oli vuonna 2023 joka kuukausi alle 10 senttiä. Miksei yrittäjien sähkön hintaa alennettu 24 sentistä sen jälkeen kun kaupungin yhteishankinnasta oli irtauduttu. Miksi yrittäjät eivät itse saa valita sähkön toimittajaa?
Toimitusjohtaja: 2. Sähkön hinta ei ollut väitetty 34snt/kWh vaan 24snt/kWh, mikä sekin on kova, mutta juuri tuohon hankinta-aikaan osui pahin energiakriisi Ukrainan tapahtumien johdosta. Tästä voisin kirjoittaa paljon enemmänkin, mutta jääköön tässä vaiheessa vielä "piippuun". 2024 ja 2025 sähkönhinnat ovat laskeneet, se on oikea havainto, tosin (oletettavasti eläkeläistaloushenkilö) odottaisi lukujen kanssa parempaa täsmällisyyttä.
PV kommentti: Ukrainalla selitetään kaikki. Vuonna 2022 pörssisähkön keskihinta ylitti 24 senttiä vain elokuussa ja joulukuussa. Futuurit on ostettu huonoimpaan mahdolliseen aikaan.
Futuuri on johdannainen eli rahoitusinstrumentti, jossa sovitaan tietyn hyödykkeen (kuten osakkeen, raaka-aineen, valuutan tai sähkön) ostamisesta tai myymisestä tiettyyn, tulevaisuudessa olevaan ajankohtaan mennessä sovittuun hintaan.
Olin saanut virheellisen tiedon luotettavalta yrittäjältä, jolle oli tullut muistikatkos. Tuntemani mikkeliläinen asuu ESEn toiminta-alueella ja maksoi 2023 sähköstään 6 senttiä kWh (sis alv) Lumme Energian kanssa tekemänsä sopimuksen perusteella. 2024 alusta hän maksoi sähköstään 8 senttiä.
24 senttiä on miltei viisi kertaa enemmän kuin 5 senttiä. Kaupungin energiasta vastaava virkahenkilö on epäonnistunut futuuripelissä täydellisesti. Omien asiakkaitteni kokemusten perusteella totean, ettei johdannaisiin pidä sekaantua lainkaan, jos ei tarkoin ymmärrä, mitä on tekemässä.
Kiertävät torikauppiaat maksoivat sähköstä 30 senttiä ja omalla mittarilla toimivat kauppiaat 24 senttiä yhden kilowattitunnin kulutuksesta (hintoihin +arvonlisävero 24 %). Kauppiaitten mukaan Naistinki ei erikseen veloittanut sähkönsiirtomaksua eikä energiaveroa (paitsi torikauppiaat maksoivat nekin).
Vuonna 2023 ESE myi kaiken tuottamansa sähkön sähköpörssiin. 2023 pörssisähkön hinnan vuosikeskiarvo oli 6,68 senttiä/kWh. Lumme Energia laskuttaa huhtikuussa 2025 pörssin spot-hinnan lisäksi 0,5 senttiä (sis. alv) sekä kuukausimaksua 4,91 euroa (sis. alv).
Toimitusjohtaja: 2. Mistä tulee tieto, että ulkomainen sijoittaja saa sähköostoistamme rahat? Ostamme sähköä futuurikiinnityksillä Nasdaq OMX Commodities pörssistä. Emme kyllä itsekään tiedä kenen tuottajan sähköä pistorasiastamme tulee. Tällä ei ole mitään tekemistä ESENn kanssa, mikäli aloittaja niin tässä harhailee.
PV kommentti; kirjoitin ”Mikkeli suosii yrittäjyyttä, ehkä. Ulkomaalainen sijoittaja saa hyvät ehdot rahastaa monopoliasemassa olevasta sähköstä.” Tarkoitin brittiläistä sijoitusyhtiö Aberdeenia, joka osti 49 % ESE Energiasta.
Toimitusjohtaja: 3. Naistingin hankkimana asiakkaistamme sähköä kuluttaa vain n. 0,1% kulutusmäärästä. Näitä ovat monikäyttäjäkiinteistöissä olevat asiakkaat, joille ei ole järkevää mahdollisuutta rakentaa omaa käyttöpaikkaa. N. 99,9% asiakkaidenmme sähkönkulutuksesta on asiakkaiden ihan itse hankkimaa sähköä kuka mistäkin omilla hinnoillaan. Jokaisella monikäyttäjäkiinteistön asiakkaalla on oikeus omaan liittymään, mutta omalla kustannuksellaan. Tätä ei olla haluttu.
PV kommentti: Yrittäjät, jotka maksoivat Mikkelin kaupungin johdon määräämän ja Naistingin noudattaman sähkön hinnan eivät ole %-lukuja, vaan jokainen joutuu omana itsenään ja omalla työllään ansaitsemaan yrittämisellä tulonsa. Virkamies, joka määrää sähkön hinnan korotuksen ei ole vastuussa työnsä seurauksista. Hänen palkkansa on sama siitä riippumatta kuinka heikossa taloudellisessa tilassa Mikkeli on. Ylisuuri sähkön hinnankorotus on suoraan pois yrittäjän tulosta, mikä useimmilla yrittäjillä oli jo ennen sähkönkorotusta vaatimaton suuresta työmäärästä huolimatta.
Toimitusjohtaja: 4. Sitten pääsemme ilmeisesti aloittajan varsinaiselle asiantuntemusalueelle eli kirjanpitoon ja tilinpäätökseen. Aloittaja on aivan oikein kaivanut talouslukuja ymmärtämättä niiden taustoja. Minusta varsin epäeettistä (joskin ilmeisesti entiseltä) talousammattilaiselta. Jos asioista haluaa saada totuuden, kannattaa vaikka soittaa viisaammilleen ja tässä tapauksessa minulle. No avaan tässä nyt nämä asiantuntemattomuudet pois. Kuten yleisesti on tiedossa, vuonna 2022 alkoi rahan hinta kallistumaan. Siirtymä 0-koroista tuli hyvin äkkiä 3,5% tasoon. Tämä tietenkin nosti jokaisen vierasta pääomaa taseessaan pitävän rahoituskuluja. Nyt aloitteen "asiantuntijalle" pieni ohje. Lue tarkkaan!!!. Liikevoitto on yhtiön tulos ennen rahoituseriä ja veroja. Kun vierasta pääomaamme on suojattu tulopuolella, näkyy se tuloslaskelmassa sekä liikevaihdon kasvuna, että rahoituskuluina. Suosittelen aloittajalle kirjanpidon ja tilinpäätöksen kertausopintoja! Yhtiön tilikauden tulos noudattaa aivan samaa linjaa kuin aiemminkin, maltillinen tulos. Pyrimme pitämään yhtiön hyvässä kunnossa, mutta samalla olemassa yrittäjäystävällinen. Tämä on kaikkien etu.
PV kommentti: Olen ollut 9 vuotta kirjanpitolautakunnan jäsen aikana, jolloin se oli todellisten osaajien miehittämä ja 7 vuotta lautakunnan kuntajaoston sihteeri (kirjoitin mm. useita yleisohjeita kuntien kirjanpitoon). Kirjanpidosta, tilintarkastuksesta, verotuksesta ja tietotekniikasta olen julkaissut 26 kirjaa (+ lapsuuden muistelmakirjan). Julkaistuja paperilehtiartikkeleita on 9 kg (en ole koskaan laskenut määrää, mutta kiloissa ovat vain omat kirjoitukset irti leikattuina). Niiden lisäksi tuhansia netissä julkaistuja kirjoituksia. Luentoja samoista aiheista olen pitänyt yli tuhat (12 eri maassa, mm. kolme kertaa USA:ssa).
Olen keksinyt maailmassa ainutlaatuisen tositteettoman tiliotteen, jonka taloudelliset säästövaikutukset Suomen kansantalouteen ovat joka vuosi enemmän kuin Mikkelin kaikki verotulot 20 vuodessa. Kirjoitin ne kirjanpitolain säännökset, jotka mahdollistivat kokonaan sähköisen taloushallinnon ensimmäisenä Euroopassa.
Ehkei viisaampana esiintyvällä toimitusjohtajalla ole annettavaa, ellei sitten sisäpiiritietoja energiakaupoista.
Toimitusjohtaja: 5. Tämän taustalta vielä se, että laskutamme 1:1 sähkökulut asiakkailtamme, jolloin aloittajan SYYTTÄMÄÄ "Eli yrittäjien saamat ansiot omaan elämiseen vietiin johonkin puuhasteluun kaupungin omistamassa yhtiössä." ei ole voinut mitenkään tapahtua.
PV kommentti: Yrittäjiltä saamieni tietojen mukaan sähkönsiirtomaksua (ESElle) ja sähköveroa (valtiolle) ei ole erikseen laskutettu eli ne sisältyvät veloitukseen 24 senttiä. Mutta sähköä tarvitsevat kiertävät torikauppiaat maksoivat nämä maksut kaupungille.
En aavistanut, että kaupunki oli tehnyt onnettoman huonot sähköfutuurisopimukset. Mutta puuhastelua ovat myös seikkailut veronmaksajien rahoilla futuurien kanssa.
Toimitusjohtaja: 6. Aloittajalta (ai näköjään entinen tilintarkastaja) koen pettymystä, kun aletaan vielä asiasta mitään ymmärtämättömänä vertaamaan Airiston Helmeä samassa yhteydessä Naistinkiin! HÄPEÄ!
PV kommentti: Ei ihmisen osaaminen minnekään katoa, vaikka hän tilintarkastajana lopettaakin. Olen sen jälkeen tehnyt joka vuosi ja tänäkin vuonna yrityksille töitä, joissa on vaadittu enemmän osaamista, mitä tilintarkastajilta edellytetään.
Lopetin tilintarkastuksen kahdesta syystä. Ensinnäkin tilintarkastustyön pakollinen byrokratia on viety niin pitkälle, että puolet työajasta menee erilaisten prikkojen dokumentointiin. Se ei ole ammattilaisten työtä. Toiseksi halusin nähdä maailmaa ja töihin jäi vähemmän aikaa. Tilintarkastuksen edellyttämät pakolliset viranomais- ja muut maksut veivät käytännössä melkein kaikki ansiot tilintarkastuksesta, koska toimin vain osa-aikaisesti.
Airiston Helmen tilintarkastusyhteisö oli sama kuin Mikkelin kaupunkikonsernin. Tämä yhteisö toimi myös Mikkelin konsulttina energiayhtiökaupassa. Tilintarkastuslain mukaan se ei ole sallittua.
***
Poliittinen eliitti on herkkähipiäistä. Kun heidän ylitsevuotavia ja perusteettomia itsekehuja kritisoi, ollaan uhkaamassa käräjillä sekä solvataan kritisoijaa asiantuntemattomaksi ja ajasta pudonneeksi mitään ymmärtämättömäksi huru-ukoksi.
Samat henkilöt vaalimainoksissa kertovat pelastavansa kaikki palvelut ja vielä lisäävänsä niitä. Hintalappuja ei kukaan esitä, ehkä sen vuoksi, että rahaa on, takaan sen.
Ja samat henkilöt eduskunnassa oppositiossa ollessaan solvaavat hallituksen ministereitä sanoilla, joita maallikkokritisoija ei koskaan käyttäisi.
Suomen surkea taloudellinen tila tänään johtuu paljolti liian nuorista ja osaamattomista huulipunaministereistä. Kuntien surkea tila taas johtuu valtuutetuista, joita kiinnostaa pienet asiat ja kokouspalkkiot, mutta satojen miljoonien eurojen päätökset tehdään nopeasti, koska niiden kokonaisvaikutusten selvittäminen ei onnistu edes kaupungin virkamiehiltä saatikka valtuutetuilta.
***
Etelä-Savon Energia Oy on perustettu vuonna 1993. Se siirsi 2024 liiketoiminnan ESE-Energia Oy:lle, joka on perustettu marraskuussa 2023. Etelä-Savon Energia Oy on nyt holding-yhtiö, josta Mikkelin kaupunki omistaa 51 % ja sijoitusyhtiö Aberdeenin hallitsema? Mikky Bidco Sarl 49 %. Kummankaan ESE-yhtiön tilinpäätös 2024 ei ole vielä julkinen. (Tilanne 7.4.2024 PRH)
Mikkelin kaupunki myi 1.3.2024 Etelä-Savon Energia Oy:stä 49 % luxemburgilaiselle Mikky Bidco Sarl:lle, joka kuuluu abrdn plc-konserniin. 30.4.2024 tanskalainen Industriens Pension ilmoitti ostaneensa ESEstä noin puolet yhdessä varainhoitaja abrdn:n kanssa.
Aberdeen Group plc, aberdeen, on Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiva globaali sijoitusyhtiö, jonka pääkonttori on Edinburghissa Skotlannissa. Se on listattu Lontoon pörssissä.
Aiemmat kirjoitukset sähköyhtiökaupoista:
Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan (Mikkeli) marraskuu 2024
Jättäkää meille edes vesi - vielä kerran marraskuu 2024
Tekevätkö kunnat yritysjärjestelyissä laittomuuksia? tammikuu 2025
Miksi puolet Porin Energiasta myydään Ruotsiin? tammikuu 2025
***
Comments