Kunnat vedättävät varallisuusarvoja ja jakavat arvonkorotuksia osinkoina
Mikä on perustettavan vesilaitoksen tai vesiosakeyhtiön käyttöomaisuuden arvo? Entä monopoliasemassa olevan paikallisen sähköyhtiön käyttöomaisuuden arvo.
Verottaja etsii päätöksiinsä käyvän arvon, mikä sekin usein on arvuuttelua. Kiinteistöverotuksessa määritellään rakennuksille mekaanisesti jälleenhankintahintaan perustuva arvo, josta tehdään ikäalennukset. Talousrakennusten ikäalennus on 5 %, mutta yhteensä korkeintaan 80 %.
Miten hinnoitellaan 1960-luvulla rakennettu talo vuonna 2025. Rakennusten arvostamisessa ei oteta huomioon alueellisia eroja. Kaikessa pitäisi noudattaa varovaisuuden periaatetta.
Sijoittajat eivät halua sähkölaitosten maa- ja ilmakaapeleita eivätkä vesilaitosten vesi- ja jätevesiputkia. Ne haluavat ostaa paikallisessa monopoliasemassa olevan yhtiön alueella elävien ihmisten ja yritysten rahat, jotka käytetään sähkön ja veden ostamiseen.
Salon vesi-liikelaitoksen taseen pysyvien vastaavien tasearvo 31.12.2023 on 37,9 miljoonaa euroa. Maa-alueiden arvo on 0,2 miljoonaa, rakennusten 1,4 miljoonaa, kiinteiden rakenteiden (vesijohdot, pumppaamot, puhdistuslaitteet jne) arvo 36 miljoonaa sekä kaluston arvo 0,2 miljoonaa euroa.
Vesilaitokseen siirrettiin 10 kunnan yhdistymisessä 2009 kaikkien kuntien vesilaitokset, ei kuitenkaan yksityisiä vesiosuuskuntia.
Niistä tehtiin jälleenhankinta-arvoon perustuva 39,1 miljoonan euron peruspääoma.
Koska vesilaitos on osa Salon kaupunkia, olisi kirjanpitolain mukaan pysyviin vastaaviin kuuluva käyttöomaisuus tullut kirjata siirtohetken kirjanpitoarvoon vesilaitoksen aloittavaan taseeseen. Ainoastaan maa-alueisiin olisi voitu tehdä arvonkorotus, mutta koska näillä alueilla ei ole käypää arvoa (eli niitä ei myydä), ei niistäkään olisi voitu tehdä arvonkorotusta.
Salon Vesi maksaa kaupungille korvausta peruspääomasta vuosittain 1,6 miljoonaa euroa. Peruste on kyseenalainen. Korvauksella siirretään kuntaveroa veden hinnassa maksettavaksi. Tästä kärsivät etenkin pienituloisimmat.
Sinänsä on samantekevää, millä arvolla vesilaitos on kirjanpitoon merkitty, koska sillä tavalla ei synny euroakaan uutta rahaa ja vain kassalla on merkitystä kunnan toiminnassa. Mutta jos yrityksessä toimittaisiin samalla tavalla, kyse olisi selvästi kirjanpitolain vastainen toimenpide, joka tulkittaisiin veronkierroksi, koska poistot tehtäisiin uudestaan tyhjästä luodulla korkeammalla tasearvolla.
Toki kunnat voivat tällaisella tempulla välttää kriisikuntamenettelyn. Mitä silläkään on merkitystä. Ainoa vaikutus olisi, että kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus menettäisi osan päätäntävallastaan. Valtuustolla sitä käytännössä ei ole ollutkaan, joten valtuusto ei menetä mitään.
Salossakin valmisteltiin Salon Veden yhtiöittämistä vuonna 2020. Tempulla kuviteltiin pelastettavan kaupungin talous. Yhtiöittäminen siirrettiin muutamalla vuodella eteenpäin ja nyt se joutuu uuteen harkintaan, koska vesilaitoksesta tai yhtiöstä ei voida uusimman hallituksen ministerin esityksen mukaan myydä sijoittajille promilleakaan. Vielä alkusyksystä hallitus valmisteli 49 %:n kattoa veden myymisestä sijoittajille.
Eihän kaupungin talous pelastu millään tempuilla, vaan oikealla rahalla joko tuloja lisäämällä tai menoja vähentämällä.
Varmaankin selvitykseni vaikutti vastuuministeri Sari Essayahin päätökseen, koska tässä välillä ei julkisuudessa ole ollut muuta uutta tietoa vesiyhtiöiden myymiseen liittyen kuin oma kirjoitukseni.
Monen suomalaisen kunnan vesilaitokset on muutettu osakeyhtiöiksi. Siinä yhteydessä niiden omistama käyttöomaisuus olisi uudestaan arvioitu jälleenhankintahintaan. Koska uutta rahaa ei synny, syntyy uutta velkaa kirjanpitoarvojen erotuksesta. Tästä kuvitteellisesta velasta kunnat perivät korkoa, mikä vähentää painetta veroprosentin korottamiseen.
Näin jo hankittu putkisto-, puhdistamo- jne laitteisto maksatettaisiin kolmannen kerran veden kuluttajilta.
Näin on tehty mm. Helsingin Energiaa järjesteltäessä Helen Oy:ksi. Omaisuuden arvonkorotus tehtiin myös perustettaessa HSY-kuntayhtymä (vesi- ja jätehuolto) 2010. Esimerkiksi Vantaa sai veden siirrosta 196 miljoonan euron voiton, joka merkittiin HSY:n velaksi Vantaalle (kuten Espoolle, Helsingille ja Kauniaisillekin). Kuvitteellisen kuntavelan kokonaismäärä oli 1,2 miljardia euroa. Siitä aiheutui 2012 62 miljoonan euron korot. 2023 perustamislainoja oli maksamatta 1,1 miljardia euroa.
Velan korko nosti veden ja jätehuollon kuluttajahintaa ja kun velkaa vuosien jälkeen alettiin lyhentää, nousi niiden hinta edelleen. Vaihtoehtona olisi ollut kaupunkivelaton HSY ja korkeammat verot pääkaupunkiseudun kunnissa.
Ongelmaksi olisi tullut mahdollisuus myydä osa vesiosakeyhtiöstä sijoittajille. Monopolin myymisen tyhmyys nähtiin Carunassa ja se nähdään sähkönsiirrossa täältä ikuisuuteen. Siitä ei opittu mitään. Viime vuonna Mikkelin kaupunki myi ESE-sähköyhtiöstään 49 % kansainvälisille sijoittajille. Myynnin aiheuttamia ongelmia käsittelen lisää tässä selvityksessä.
Osakkeiden arvonkorotus tyhjästä
Mikkelissä kaupungin omistaman sähköyhtiön liiketoiminta siirrettiin perustettuun tytäryhtiöön. Alkuperäinen sähköyhtiö jäi holding-yhtiöksi, joka kirjasi tytäryhtiön arvoksi määrän, jonka suuruus paljastuu kun 2024 tilinpäätökset kevättalvella 2025 julkaistaan.
ESE Energia perustettiin marraskuussa 2023 ja sille siirtyivät Etelä-Savon Energia Oy :n liiketoiminnot talvella 2024.
Etelä-Savon Energialla oli osingonjakokelpoisia varoja taseessa 31.12.2023 28 miljoonaa euroa. Yhtiö ei kuitenkaan jakanut ainoalle omistajalleen Mikkelin kaupungille osinkoja tilivuodelta 2023.
Keväällä ilmoitettiin, että yhtiö oli jakanut 60 miljoonan euron osingot: puolet Mikkelille ja puolet ulkomaiselle sijoitusyhtiölle. Miten tällainen osingonmaksu on voitu tehdä? Ainakaan osakeyhtiölain mukaan se ei ollut mahdollista.
Tytäryhtiöön tehdyn liiketoimintasiirron yhteydessä sen osakkeiden arvoa on holding-yhtiössä korotettu ja arvonkorotus on siirretty Sijoitetun Vapaan Oman Pääoman eli SVOP-rahastoon. Tästä arvonkorotuksesta on jaettu ennakko-osingot, 60 M€.
Osinkojen tarkoitus on jakaa toiminnan tuottamaa voittoa verojen jälkeen osakkaille. Osakeyhtiölaki on hyväksynyt osinkojen jakamisen velaksi, jos voittoa on syntynyt. Tällöin on varmistettava, ettei osingonjako vaaranna yhtiön maksuvalmiutta. Osinkoja voidaan maksaa myös SVOP-rahastosta, mutta silloin rahastoon olisi siirrettävä oikeaa rahaa, ei tulevaisuuden odotuksia, mihin Suomessa on menty laajemminkin.
Lain tulkinnassa on tehty virhe, koska se mahdollistaa arvonkorotuksen siirtämisen osinkoja jakavaan rahastoon. Hyvän kirjanpitotavan mukaan näin ei saisi olla mahdollista.
Tätä porsaanreikää käyttävät myös ns. julkkisyrittäjät ja heidän innostamat muutkin yrittäjät perustaessaan toimintaansa varten holding-yhtiön, jossa osakevaihdolla siirretään tytäryhtiön tulevaisuuden odotuksiin perustuva arvo holding-yhtiön SVOP-rahastoon.
Tästä aiheutuvista ongelmista liiketoiminnalle olen kirjoittanut selvityksessä Harhoja holdingyhtiön perustamisesta osakevaihdolla 7.12.2023
Kirjoittaja Pauli Vahtera on ollut kauppa- ja teollisuusministeriön kirjanpitolautakunnan jäsen 1986-1995 sekä lautakunnan kuntajaoston sihteeri vv. 1996-2003. Kunnat siirtyivät noudattamaan kirjanpitolakia 1997. Vahtera on kirjoittanut useat kuntien kirjanpidon yleisohjeet.
Suomalainen korruptio
Suomessa on tehty lukuisia suuria ja järjettömiä päätöksiä, jotka vaikuttavat suomalaisten elämään haitallisesti vuosikymmenten ajan. Esimerkkeinä Sanna Marinin päätös hyväksyä Suomen miljardien eurojen maksajaksi elpymisrahastoon, Fortumin omistaman sähköverkon myynti ulkomaalaisille (Caruna) ja maakuntatasolla Mikkelin kaupungin omistaman sähköyhtiön 49 %:n osuuden myyminen ulkomaisille sijoittajille. Valtionyhtiö Fortumin Venäjän kaupat sekä Uniper-seikkailu Saksassa ovat maksaneet veronmaksajille miljardeja ja taas miljardeja euroja sähkön hinnassa ja arvonlisäveroina.
Korruption ketju on pitkä, eikä sitä siksi nähdä. Pääministeri tuskin sai elpymismiljardeista mitään itselleen, mutta olisiko hän kallispalkkainen Toni Blair-konsultti, jos hän olisi sanonut, että Suomi ei maksa. Sitä voimme vain arvailla.
Kaikkiin tapauksiin liittyy tyhmyys, tietämättömyys ja osaamattomuus. Käytetyt konsultit ovat toimineet enemmän omaan taskuunsa kuin Suomen eduksi. Näin esimerkiksi Fortumin osakkeiden myynti 2002 lahjahintaan amerikkalaisen konsulttiyhtiön neuvosta.
Tyhmän päätöksen yksinkertaisin selitys tulee korruptiosta. Sen havaitseminen ja todistaminen ovat oma ongelmansa. Epäillä aina voi.
Korruptiota Suomessa on ollut etenkin rakennusalalla, jossa käytetään yhteiskunnan varoja miljardeja euroja. Niistä on Noppa-rahoista alkaen jaettu puolueille rahaa ja varmaan osa jäi matkalle.
Useimmiten korruptio on antajalle halpaa. Kun Jokerit pelasi jääkiekkoa omassa hallissaan, sanottiin että virkamies voidaan lahjoa ostamalla hänelle liput aitioon, jossa tarjoilu pelaa. Ostoja tekevä henkilö voi saada jouluna lahjaksi kymmeniä pulloja konjakkia.
Erilaiset ”tutustumismatkat” kaukaisiin maihin ovat usein käytettyjä lahjonnan muotoja. Kun suomalaista sähköyhtiötä oltiin myymässä pari vuosikymmentä vuotta sitten ulkomaille, useat päätökseen vaikuttaneet osallistuivat Argentiinan matkaan perehtymässä siellä sähköön.
Isot korruptiot ovat oma maailmansa. Jos päätöksen tekoon osallistuu 10 henkilöä, riittää että heistä lahjotaan 1-3. Näin koska julkisen sektorin päättäjistä suurin osa on täysin amatöörejä isoissa järjestelyissä ja he peesaavat asiantuntijoina esiintyviä päätöksen tekijöitä. Miljoona euroa lahjontaan on mitätön hinta satoja miljoonia tuottavasta kaupasta.
Tilintarkastajan työni kautta on tullut esille rahan maksamiset Sveitsiin, jossa pankkisalaisuus on ollut tiukka. Suuremmat rahat siirtyvät veroparatiiseihin, joissa turva ja veronkierto ovat mittaluokkaa suuremmat, mutta myös riskit. Voi olla, että Panamaan siirretyistä miljoonista jää jäljelle vain tuhkat.
Isot korruptiot tehdään siten, että korruptoitava henkilö ja myyjä/ostaja sopivat palkkiosta, joka maksetaan ulkomaille avatulle pankkitilille. Rahat voidaan maksaa toiselta veroparatiisitililtä, jolloin todennäköisyys paljastumiseen on ollut ennen WikiLeaks-paljastuksia olematon.
Jos tarvitaan kirjanpitoon tosite, liiketapahtuma naamioidaan konsultoinniksi tai joksikin kaupaksi. Lahjan vastaanottaja häivyttää itsensä perustamalla ulkomaille yhtiön, jossa omistajina toimivat bulvaanit.
Lahjuksia vastaanottaneet voivat tulla huolettomiksi jälkiensä peittämisessä. Tästä esimerkkinä Nuorisosäätiön asiamiehenä ja toimitusjohtajana toimineen Aki Haaron kuuden vuoden vankeustuomio. Nuorisosäätiö toimi julkisella rahalla. Valvonta on heppoista kun verorahat käyttää poliittinen yhteisö. Nuorisosäätiöllä oli oma maan tapansa, joka yllytti rikollisuuteen. En nyt mainitse Vihriälän tauluja, en tuppeen sahattua puuta enkä nykyisen puoluejohtajan saamaa tuomiota.
”Tuomio tuli törkeästä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa, kahdesta törkeästä kavalluksesta, kahdesta törkeästä veropetoksesta ja kahdeksasta törkeästä väärennyksestä. Oikeuden mukaan Haaro otti vastaan tai hyväksyi 2,6 miljoonan euron arvosta lahjuksia Salpausselän Rakentajat oy:ltä ja kavalsi Nuorisosäätiön varoja kahden kaupan yhteydessä yhteensä lähes 6,4 miljoonaa euroa. Kavalluksesta yli 4 miljoonaa euroa liittyy Virossa tehtyyn tonttikauppaan.”
Mikkelin energiayhtiökauppa järjetön
Mikkelissä tehtiin demokratian ja avoimuuden kannalta kummallinen ratkaisu, jossa valtuuston 51 jäsenellä ei ollut mitään sanavaltaa kaupan toteuttamiseen. Kaupan sopivat kaupunginhallitus ja Abdrn sijoitusrahasto salassa keskenään.
Sijoitusrahasto hallinnoi 570 miljardin euron sijoitusvarallisuutta. Mikkeli päättää vuodessa 0,2 miljardin euron käytöstä.
Mikkelin kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Heidän työkokemuksensa ovat opettaja, virastomestari, 2 yrittäjää, palomestari, projektipäällikkö (viranhaltija), viestintäsuunnittelija (viranhaltija), varatuomari (eläkkeellä oleva pankinjohtaja), argologi (maatila), hallintonotaari (eläkkeellä oleva pankkialalla toiminut) sekä erityisopettaja. Jäsenistä yksi oli ESEn hallituksen jäsen, joten hän ei saanut osallistua päätöksentekoon eikä valmisteluun.
Kokoomusyrittäjän yhtiö on toiminut menestyksekkäästi vuosia ja työllistänyt parikymmentä ihmistä. 2023 toiminta on ollut tappiollista ja henkilökunta vähentynyt kuuteen. Toisen kokoomusyrittäjän yhtiö ei kaupparekisteritietojen mukaan ole toiminut vuosiin. Yksi sivutoimiseksi yrittäjäksi esittäytyneen toiminimi on lakannut.
Mikkelin kaupunginjohtaja Janne Kinnunen aloitti 1.1.2023. Aikaisemmin hän on työskennellyt Viitasaaren ja Saarijärven kaupunginjohtajana ja Taivalkosken kunnanjohtajana. Koulutus kasvatustieteiden ja oikeustieteiden maisteri.
Tosiasiassa Mikkelin kaupunginhallituksessa ei ollut osaamista näin suuren ja kauaskantoisen päätöksen tekemiseen. Yksi-neljä kaupunginhallituksen jäsentä pystyi päättämään asiasta ja muut vain seurasivat heitä. Kaupasta on julkisuuteen tullut varatuomari, jonka esittämät mielipiteet ovat juridisia, mutta ESEn myyntipäätös oli kaikkea muuta kuin juridiikkaa. Se oli Mikkelin verotusta, sähkön ja kaukolämmön hintaa, asukkaiden rahojen ja korkojen siirtoa pois Etelä-Savosta verottomasti ulkomaille kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Kuinka paljon korruptio on vaikuttanut päätökseen, sitä voi vain arvailla.
Kaupunginhallituksen vastaneuvottelijana ESEn kaupassa olivat satojen miljardien eurojen varoja pyörittävät sijoitusalan ahnaat asiantuntijat. Tilanne oli paljon surkeampi kuin oli Daavidilla taistelussa Goljatia vastaan. Daavid voitti, mutta Mikkeli hävisi sata nolla, vaikka kuvitteli voittavansa. Olli Jokinen oli huippukonsultti, joka nosti Mikkelin Jukurit jääkiekon huipulle, mutta ei yksi pääsky kesää tehnyt Mikkelissäkään.
Konsultitko päättävät?
Kun kaupungin päättäjien osaaminen ei riittänyt näin suuren päätöksen tekemiseen, käytettiin konsulttia. Uusi kaupunginjohtaja oli palkannut konsultiksi KPMG:n hoitamaan energiayhtiön vähemmistöosuuden myyntiä. ESEllä tilintarkastajia oli kaksittain, miksi: KPMG ja BDO. Mikkelin kaupungilla vain KPMG. Isot toimistot eivät saa konsultoida omia tilintarkastusasiakkaitaan siihen liittyvien riskien takia. Tilintarkastusalan suositusten mukaan saadaan konsultoida verotus- ja taloushallinnon asioissa, mutta ei isoissa yhteisön toimintaan vaikuttavissa hankkeissa.
Kaupunginjohtaja voi palkata oman tilintarkastusyhteisönsä konsultiksi, mutta KPMG:n olisi tullut kieltäytyä tehtävästä.
Kajaanin kaupunginjohtajalla oli ”selvä ja yksinkertainen neuvo kollegoilleen: palkatkaa huipputason konsultti. Sellainen on nimittäin pöydän toisella puolella.” Hyvä neuvo, mutta siinä on paha virhe. Pöydän toisella puolella on ahneita sijoitusalan osaajia lukuisia ja taustalla iso ahne organisaatio. Ei Etelä-Savon kaupunginhallituksella ollut mitään mahdollisuuksia tehdä hyviä kauppoja.
Vähän samanlainen tilanne kuin oli ministeri Tytti Tuppuraisella hänen mennessään Saksaan neuvottelemaan parinkymmenen paikallisen huippuosaajien kanssa Uniperin tilanteesta 2022.
Konsulteista ei koskaan tiedä, kenen asiaa he tosiasiassa ajavat.
Osaamaton, osaamattomampi, Mikkelin kaupunginhallitus
Mikkeli sai vuonna 2023 osinkoja 3,6 M€ ESEstä. Sen lisäksi 0,8 miljoonan euron korot. En lähtökohtaisesti hyväksy tällaisia korkovedätyksiä, joita kunnat tekevät veden ja sähkön yhteydessä. Mutta fakta on, että jatkossa korot saa ulkomaisen sijoitusrahaston lähipiiri moninkertaisena.
ESEen ei järjestelyssä tullut rahaa, mutta velkaa sitäkin enemmän. Jos ulkomaille verottomasti siirretään 3 %:n korot, on niiden määrä 4,2 M euroa ensimmäisenä vuotena – 10 vuodessa 50 miljoonaa.
Jos koroksi on sovittu 4 %, ensimmäisen vuoden korot Abdrn-taholle ovat 5,6 M€ ja 10 vuoden 67 miljoonaa euroa.
Järkevästi toimiva yhtiö ei jaa osinkoja velaksi. Jos investoinnit ovat seuraavat 10 vuotta samaa tasoa kuin 2023 eli 6,4 miljoonaa euroa, ei osinkoja jää maksettavaksi kuin miljoona euroa kahdelle osakkaalle, mikäli osinkona maksetaan liiketoiminnan rahavirta investoinneilla vähennettynä. Jos osinkoja maksetaan enemmän, se tehdään velaksi, mikä on typerintä liikkeenjohtoa, mitä voi ajatella.
ESE voi yrittää nostaa liikevaihtoa ja tulosta korottamalla sähkön siirron ja kaukolämmön hintaa. Sähköpörssi on onnen peliä, joten sieltä suurten voittojen saaminen voi muuttua tappioiden keruuksi. Hinnankorotukset ovat kuntalaisille vielä kalliimpia kuin veronkorotukset. Lisähinnan lisäksi on maksettava 25,5 %:n arvonlisävero (ja ESEn korkeampi yhteisövero).
Järkevästi toimiva ESE voisi maksaa osinkoja Mikkelille seuraavien 10 vuoden aikana yhteensä 5 miljoonaa euroa. Vanha korko- ja osinkomenettely olisi tuottanut 44 miljoonaa euroa. Siinä vertailussa kalpenee vuonna 2024 velaksi maksetut 30 miljoonan euron ennakko-osingot Mikkelille.
Toki kasvojen säilyttämiseksi ESE yrittää jakaa suuria osinkoja edelleen. Salainen osakassopimus sijoittajatahon kanssa voi siihen pakottaakin. Rahaahan on kun on tehty hulppea arvonkorotus SVOP-rahaston nimellä. Paitsi, ettei arvonkorotus koskaan tuo kassaan penniäkään rahaa, eikä edes euron senttejä.
Ihmiselo on lyhyt pyrähdys maailmassa. Vuodet 2040, 2070 ja 2100 tulevat nopeasti. Ja Mikkeli on koko tuon ajan sidottu sähkössä ulkomaisiin pelureihin, jotka tosin vaihtuvat nopeasti voitollisesti. Ja kaikki voitot maksaa Mikkelissä asuva suomalainen. Carunan ulkomaiset sijoittajat vaihtuivat kaikki ensimmäisen 10 vuoden aikana. Toki kaikkea voi tapahtua: sota, vedenpaisumus, Suomen luhistuminen... Siinä menossa menisivät myös ulkomaisten sijoittajien omistukset Etelä-Savossa.
3 Mikkelin ESEstä saamat korkotulot loppuivat 2024
4 Jos osinkoja jaetaan tilivuoden positiivisen rahavirran (rivi 11) mukaan, ne hupenevat olemattomiksi
5 Valtio ottaa aina omansa; yhteisöveron ja arvonlisäverot sähköveron lisäksi. Rivillä vain yhteisövero 20 %. Laskennallisia verohöpötyksiä ei huomioitu
6 Etelä-Savossa toimivat rahalaitokset jäävät ilman korkoja ja suomalaiset ilman niistä saatavia veroja
9 Investointitasona käytetty toissa vuoden 6,4 miljoonaa euroa vuodessa
10 Liiketoiminnan rahavirrasta vähennetty mm. korot ja verot
11 Investointien jälkeen rahavirrasta jäävä nettokassa mm. osinkoja varten
12 Kauppahinnaksi merkitty kaupunginhallituksen jäsenen ilmoituksen mukainen
14-15 Korkojen määrä riippuu sovitusta. Laskelmassa käytetty 3 %:ia.
16 Tehty 175 miljoonan euron lainakatto ylittyy vuonna 2030 investointien rahoittamisen takia, sen jälkeen otetaan lisälainaa (tai jo aiemmin, jos osinkoja maksetaan velaksi).
Vuonna 2033 on kolmannet kunnallisvaalit tehdyn huonon ESE-kaupan jälkeen. Kaksi vaalikautta kuluu nopeasti – sen ovat varmasti huomanneet myös Mikkelin kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsenet, jotka ovat pyörineet vallan kamareissa pitempään.
Kaupunginhallituksessa on oman alansa mestareita. Palomestari on huippuosaaja omassa työssään, mutta tuskin hän on mestari kansainvälisessä sijoituspelissä. Taloushallinnon ammattilaisiltakin menee 20-30 vuotta siihen, että pystyvät taidokkaasti neuvottelemaan yrityskaupoissa asiakkaittensa puolesta.
Miksi tyhmistä tyhmin päätös tehtiin?
Tässä arvioidaan ESE-kaupan taustoja YLEn artikkelin kirjoittajan Petri Virosen Facebook-keskusteluketjussa esitettyjen mielipiteiden perusteella.
Jouko Kervinen, kokoomus, varatuomari, kaupunginhallituksen jäsen
Olennainen kysymys: Olisiko ollut joku toinen keino, jolla kaupunki olisi välttänyt kriisikuntamenettelyn? Kaupunginhallituksen juristijäsenen juridinen ja retoorinen kysymys.
Kriisikuntien arviointimenettelyn on koettu edistävän kunnan talouden tasapainottamistoimia ja menettely koetaan toimivaksi keinoksi puuttua kunnan erityisen vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen.
”Yleisin syy kriisikunnaksi päätymiseen on kunnan taseeseen kertynyt alijäämä Erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevan kunnan arviointimenettelyä, kuntakentällä tutummin ”kriisikuntamenettelyä”, on toteutettu vuodesta 2007 alkaen. Sen piiriin valtiovarainministeriön lempeän päättäväiseen ohjaukseen on joutunut tai päässyt yhteensä 41 eri kuntaa. Menettelyn lopputuloksena kunnalle on tyypillisesti suositeltu talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista ...” Kuntaliitto 27.3.2024.
Mikä ongelma kriisikunnaksi merkitseminen olisi ollut Mikkelille? Kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan valta olisi vähentynyt. Kun asioita ei osata hoitaa, se olisi ollut vain hyvä asia mikkeliläisille. Olisi jouduttu tekemään kunnan menoja vähentäviä päätöksiä. Nyt meno voi jatkua vuosia eteenpäin hällä väliä-tyylillä. Mitä sitten tehdään kun ESE-rahat on käytetty?
Kaupungin valtuuston päätösvalta on aina ollut olematon. Olemattoman tilanteen heikkeneminen kriisikuntamenettelyssä ei merkitse mitään. Aluevaltuustojen tultua kunnanhallitusten jäsenten määrästä tulisi vähentää kaksi kolmannesta. Mikkelin 51 valtuutetusta jäisi 17. Kaupunginhallituksen jäsenmäärä voitaisiin puolittaa. Kuusi on enemmän kuin nykyiset 11 kun peesaajia ei enää olisi.
Jouko Kervinen
Väite1: Kaupunki teki erinomaisen kaupan. Kauppahinta 132 MEUR on noin 20 kertaa ESEn käyttökate (5 vuoden keskiarvo).
Kauppahinta ei ollut 132 Meur, koska ostaja sai heti 30 miljoonan euron osingot verovapaasti. 132 M€ on sisäpiiritietoa, sillä julkisuuteen annetuissa tiedoissa hinta oli 130 M€. Kervisen mukaan ESEn käyttökate olisi ollut keskimäärin 6,6 M€.
Vuonna 2023 ESE-konsernin käyttökate oli 20,9 M€ ja vuotta aiemmin 25,8 M€. Ostaja ostaa emoyhtiön osakkeita ja samalla se saa tytäryhtiöiden tulokset. Ostaja ei osta vanhoja huonoja vuosia, vaan hyviä tulevia vuosia. Kahden viimeisen vuoden mukaan todellinen kauppahinta oli 4-kertaa käyttökate. Tosin ostaja ei ostanut käyttökatteesta kuin 49 %. Juristien totuus on valikoiva; sen näkee tässäkin.
Käyttökate on tässä yhteydessä väärä mittari, koska ostajatahon saamat korot ovat merkittävästi enemmän, mitä ESE oli aiemmin maksanut korkoja. Aiemmin koroista suuri osa jäi Mikkelin kaupungille, nyt korot maksetaan ulkomaille (verottomasti).
Väite2: Kaupunki valitsi selkeästi parhaan tarjouksen (kauppahinta ja muut ehdot). Julkisyhteisö ei voi valita huonompaa. Tämä väite perustuu tietoon, ei arvaukseen.
Mitä on selkeästi parempi? YLEn uutisen mukaan Suur-Savon Sähkö hävisi kaupan ”ilmeisesti vain muutaman miljoonan euron erolla. Mikkeli on Suur-Savon Sähkön suurin kuntaomistaja.”
Muutaman miljoonan ero syntyy pelkästään siitä, että Mikkelin ESEltä veloittamat korot (vajaa miljoona euroa) matkaavat nyt ulkomaisiin veroparatiiseihin ja (ilmeisesti maakunnassa toimivien rahalaitosten) veloittamat 1,5 miljoonan euron korot menevät samaa matkaa minne menevätkään. Rahalaitoskoroista maksettiin yhteisövero Suomeen.
Eikä siinä vielä kaikki. Pian näemme 2024 tilinpäätöksistä kuinka paljon enemmän ostajan hakemat ulkomaiset veroparatiisilainanantajat nostavat korkoja ESEstä enemmän kuin Mikkeli veloitti.
Väite3: Mielellämme tekisimme yhteistyötä SSSn kanssa. Ongelmana on SSS, joka ei sitä tahdo.
Mikkeli on suurin Suur-Savon Sähkön (SSS) omistajista. Luonnollinen yhteistyötapa olisi ollut myydä ESEn puolikas SSS:lle.
Millaista yhteistyötä kansainvälisen sijoittajan puoliksi omistama ESE voisi tehdä SSS:n kanssa. ESE myy sähkön pörssiin, SSS kuluttajille. Sähkönsiirtoyhtiöt voitaisiin yhdistää, mutta sitä ei missään nimessä pidä tehdä, koska silloin myös SSS:n siirtohinnoista tulevista voitoista raha siirtyisi ulkomaille. ESEllä on riippakiviä, SSS:llä ei ole. ESE myy kaukolämpöä, SSS ei.
Vaikeaa tuosta on löytää yhteistyömahdollisuuksia, joista molemmat osapuolet hyötyisivät.
ESE on pikkutekijä sähkömarkkinoilla, jopa kun sitä vertaa Suur-Savon Sähköön.
Bullet-laina on laina, jota ei lyhennetä
Petri Vironen, Ylen toimittaja, esittää Kerviselle kysymyksen Facebookissa:
Jouko, miksi kaupunki antoi ostajan neuvotella uudet lainat vieläpä kalliina bullet-lainana, jota ei lyhennetä. Olisiko kaupunki saanut sen halvemmalla? Millaista toimialaosaamista ostaja tuo ESEen?
Kervinen ei vastaa toimialaosaamiseen, koska sitä ei tullut kaupassa pennin hyrrän arvoisestikaan.
Jouko Kervinen En osaa sanoa, olisiko ESE saanut lainaa halvemmalla. Onneksi rahoituksessa on KH:n vaatimuksesta ehto, että se voidaan maksaa pois kuluitta. Tämä mahdollistaa uuden kilpailutuksen, jonka ESE toivottavasti toteuttaa lähiaikoina.
Mutta lainakilpailutus oli maailmanlaajuinen ja paras tarjous siinäkin voitti.
Kilpailuttamisen laajuudesta ja parhaudesta tuskin on näyttöä, koska lainojen järjestely oli annettu kokonaan ostajan eli Abdrn-yhtiön hoidettavaksi. Varsin järjetön sopimusehto tuokin on. Vähän samaa kuin antaisi uhkapeliin osallistuvalle miljoona euroa ja sanoisi: pelaa noilla ja tuo voitot kotiin.
Bullet-lainaa ei lyhennetä. Se antaa ostajatahon etsimille lainanantajille ikuisen hyvän turvan hyvästä korkotuotosta.
Caruna rahoittaa toimintansa miltei kokonaan bullet-tyyppisillä osakas- ja IBLA-lainoilla. Caruna maksoi vuonna 2023 keskimäärin lainoistaan korkoa 3,864 prosenttia. Caruna on ikuinen, suomalaisille kalliiksi tullut muistomerkki vihreiden Pekka Haaviston ja kokoomuksen Jyrki Kataisen sekä Jan Vapaavuoren osaamattomuudesta.
Mikkelin kaupunginhallitus on ollut jämerä ja saanut sopimukseen ehdon, että laina voidaan maksaa pois kuluitta. Millä rahalla? Kaupparahoista 90 M€ on siirretty rahastoihin, mutta on vaikeaa niitä olisi käyttää ESEn lainojen lyhentämiseen, koska Abdrn.
ESEn viimeisenä vuotena 2023 sen liiketoiminnan rahavirta oli 10,9 miljoonaa euroa plussalla eli rahaa tuli kassaan enemmän kuin toiminta aiheutti menoja. Investoinnit veivät rahoista suurimman osan, 6,4 miljoonaa euroa. Lisäksi BioSairilan järjestelyt aiheuttivat kuluja, joiden takia investointien kokonaismäärä oli rahoituslaskelmassa 8,4 miljoonaa euroa.
Järjetön 60 miljoonan euron osinkojen maksu sekä kaikkien lainojen siirtäminen ulkomaille tulee nostamaan ESEn korkoja ainakin 2 miljoonalla eurolla. Lainojen lyhentämiseen ei riitä senttiäkään.
Päinvastoin. Kun rahaa ei ole, tullaan osingotkin maksamaan jatkossa velaksi. Velkaahan otettiin 35 miljoonaa euroa enemmän kuin tarvittiin, joten siitä sovitusta velasta voidaan maksaa muutaman vuoden osingot ja investoinnit.
Mikkeli sai vuonna 2023 osinkoja ESEstä 3,6 miljoonaa euroa. On turha haikailla tuollaisia osinkoja jatkossa, koska sijoittaja saa osingoista puolet. Mitä tehdään kun velka on nostettu kokonaan? Sovitaan uudesta velasta?
Toivottavasti kaupunki ei ole mennyt sopimaan nostamattomasta lainaosuudesta mitään korkoja tai palkkioita. En ihmettelisi, jos ovat. Koska sijoittaja määräsi lainaehdot.
Mikkelin kaupungin tilinpäätöksen kertynyt alijäämä oli 2023 lopussa 21 miljoonaa euroa. Osin kyse oli osaamattomasta kirjanpidosta, sillä taseessa oli 2,7 miljoonan euron poistoero, jollaista julkisella sektorilla ei voi olla.
Poistoerohan on tehtyjen poistojen ja verotuksessa ilmoitettujen poistojen ero, joita kunnissa ei ole. Todellinen kertynyt alijäämä oli 18 miljoonaa euroa.
Mikkelin kaupunkikonsernin taseessa vastaava alijäämäluku oli plussalla 55 miljoonaa euroa. Eli kaupungin omistamista yhtiöistä muitakin kuin ESE sähköyhtiö ovat olleet reippaasti voitollisia. Ei tarvitse olla kummoinenkaan kirjanpitäjä, jos olisi suunnitellut tytäryhtiöihin siirrettyjen rahojen käyttöä kaupungin hyväksi niin, että Mikkelin alijäämät olisi vuosien mittaan kuitattu osaavammalla kirjanpitotyöllä.
Mikkelin tilanne parani numeroissa merkittävästi kun 2023 siirrettiin sote- ja pelastustoiminnot alueille. Järkevä hallitus olisi katsonut ensin soten vaikutukset ja vasta sitten miettinyt sähköyhtiön myymistä. Mutta se olisi ollut turhauttavaa rutiininomaista hallitustyöskentelyä. On niin paljon hienompaa neuvotella sadoista miljoonista euroista ja vielä englannin kielellä.
Naistinki Oy on ollut yksi Mikkelin kankkulan kaivoista. Sinne on sijoitettu 7,9 miljoonaa euroa sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Yhtiö teki 2023 0,6 miljoonan euron voiton, josta valtiolle maksettiin veroja 140.000 euroa. Tilinpäätös olisi tullut laatia siten, ettei veroja tule maksettavaksi. 2023 tilinpäätöksestä olisi voitu jakaa ennakko-osinkoja 600.000 euroa vuotta myöhemmin maksetun 223 T€:n sijasta. Näin helposti olisi Mikkelin kertynyttä alijäämää vähennetty 0,6 miljoonalla eurolla.
Asuntoja vuokraavan Mikalon pankkitilillä on ollut tilivuoden lopussa rahaa 3,7-4,6 miljoonaa euroa. Ennakko-osinkojen maksuun rahaa olisi ollut.
Etelä-Savon koulutus Oy ESEDU on kerännyt toimintansa aikana 5,4 miljoonan euron voitot.
Sitä vaan ristiinalaisena ihmettelee, että Mikkelin kaupunki on voinut huonosti, mutta tytäryhtiöt ovat eläneet hulppeasti. Mikseivät eläisi, koska yhtiöiden valvonta on vähäistä, eikä kellään johdosta ole omat rahat yhtiöissä kiinni.
Koko kauppakohkaaminen on ollut turhaa. Eikä tässä kaupungin tilintarkastajaakaan pidä mitaleilla palkita. Osaava tilintarkastaja olisi neuvonut kaupungin johtoa tekemään vuosien mittaan tilinpäätökset, jotka olisivat karkottaneet kriisikuntauhan kauas Vuolteen suolle. Uusi kaupunginjohtajakin toimi tyhmästi pyytämällä tilintarkastajaa konsultoimaan ESEn osakkeiden myyntiä. Hänen olisi pitänyt pyytää tilintarkastajaa tekemään selvityksen, onko tässä kriisikuntahössötyksessä ollut mitään järkeä.
Ison virheen tekeminen edellyttää useaa sattumanluontoista tapahtumaa toteutuakseen. Mikkelin kannalta onnetonta oli, että vuodesta 2015 lähtien Mikkelin kaupunginjohtajana toiminut Timo Halonen sai potkut vuonna 2022. Ei olisi ihme, jos kaupunginjohtaja olisi viimeisen vuoden toiminut työssään EVVK.
Axel Oxenstierna: ”Poikani, kunpa tietäisit, miten vähällä järjellä tätä maailmaa hallitaan.”
Ei tätä jaksa.
Miksen itse osallistunut sähkökaupan arviointiin samalla tavalla, jolla estin Suur-Savon Sähkön myymisen Saksaan 2010? En enää jaksanut. Työmäärä on valtava ja se oli tehty vaikeaksi kun kaikki kauppaan liittyvät tiedot salattiin. Ajattelin, että jos taas uhraudun, tämän voisi voittaa, mutta nämä tyhmyydet tulevat esille 10-20 vuoden välein. Kolmannella kerralla en olisi enää ollut laskemassa järjettömyyden hintaa.
On myös kohtuutonta, että yhteiskunnan tuhoa tekevät ihmiset saavat korkeaa palkkaa ja palkkioita, mutta Suomen kansantalouden tilasta huolestuneet tahot joutuvat selvittämään tehtyjä tuhoja ilmaiseksi. Tosin Suomessa rahaa riittää miljoonia kolmannen sukupuolen akatemiatutkimiseen.
Se, että kirjoitan näin jälkikäteen ESEstä johtuu vain siitä, että haluan varmistaa, ettei Suomen vettä myydä sijoittajille maailmalle. Vesi on moninverroin isompi asia kuin Mikkelin sähkö. Samalla kirjoitus toimii opetuksena niille kunnille, jotka vielä suunnittelevat sähköyhtiönsä myyntiä.
Kunnallisvaalien 2025 äänestäjät, kunpa tietäisitte, miten vähällä järjellä tätä Mikkeliä hallitaan. Älkää äänestäkö ainakaan kaupunginhallituksen niitä jäseniä, jotka ESE-kaupan toteuttivat.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (14 %), koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
コメント