Suomen olympiajoukkueessa Pariisissa oli 57 urheilijaa. Heistä maahanmuuttajia oli yksi, Turkista tullut naispurjehtija, joka suomalaisen miesparinsa kanssa sijoittui seitsemänneksi. Naisia Suomen joukkueessa oli 34.
Mitaleja Suomi ei saanut yhtään. Pistesijoja tuli 9 (Tokiossa 2021 8, joista 2 mitalia). Se sai herrat riemuitsemaan, että eteenpäin on menty. Hyvää poliitikkoainesta suomalaiset urheilun vaikuttajat.
Suomi otti Pariisin kesäolympialaisissa 1924 yhteensä 37 mitalia, joista 14 kultaa, 13 hopeaa ja 10 pronssia.
Johtajien menestys loistava – omasta mielestä
Parhaiten olympiakisoissa menestyi ainakin omasta mielestään suomalainen 100 hengen johtajisto, joiden joukossa oli myös valmentajia ja lääkäreitä. Olympiajoukkueen johtaja Leena Paavolainen: "Yhdessä asiassa on kuitenkin Paavolaisen mukaan onnistuttu. – Asetettiin näihin kisoihin tavoitteeksi, että meillä on ammattimainen tiimi, että pystytään turvaamaan ja takaamaan urheilijoille paras mahdollinen valmistautuminen, ja taata täällä olosuhteet, että urheilijat pystyvät keskittymään omaan suoritukseensa ja tekemään parhaansa.
Pariisin olympialaiset maksavat suomalaisille noin miljoona euroa (+ Ylen lähetysoikeudet ja toimittaminen). Rooman yleisurheilun EM-kisoissa suomalaisia urheilijoita oli enemmän ja kulut 150.000 euroa. Tuleeko erotus suuresta johtajakaartista, joka olympialaisiin oli lähetetty?
Lapsiurheilijat olympiakisoissa
13-vuotias Heili Sirviö oli sijoituksissa paras suomalainen: viides naisten park-skeittauksessa. Jotenkin sanoisin, etteivät olympiakisoja ole tarkoitettu lapsiurheilijoille. Kestääkö heidän psyykkeensä olympiavoittajien kokeman rieputtelun.
Lapsia on kisoissa ollut aina; Toni Nieminen voitti olympiakultaa mäenlaskussa 16-vuotiaana.
Etenkin naisvoimistelussa lapset ovat olleet huipulla. Siksi oli upeaa nähdä kuinka 27-vuotias amerikkalainen Simone Biles oli Pariisin naisvoimistelun suurin tähti.
Romanialainen Nadia Comaneci nousi huipulle 14-vuotiaana Montrealin olympialaisissa 1976. Viisinkertainen olympiavoittaja oli kaikkien aikojen ensimmäinen voimistelija, joka on tehnyt 10 pisteen suorituksen.
Afganistan olympialaisissa
Ilmaisella (veronmaksajien maksamalla) Suomen Urheiluliiton (yleisurheilu) olympiamatkalla oli myös afgaani Nasima Razmyar. Hän kuvautti itseään Eiffelin juurella. Mutta sympatiaa ei löytynyt Afganistanin omalle olympiajoukkueelle, joka oli tullut paikalle maanpaossa olevan maan olympiakomitean nimeämänä.
Afganistanin kuudesta edustajasta viisi asui ennen olympialaisia maan ulkopuolella. Judoka Samim asui Afganistanissa. Talibanin noustua valtaan maassa kiellettiin kilpaurheileminen kokonaan naisilta. Pyöräilyssä maata edustivat kaksi sisarusta, jotka jäivät joukon hännille. Afganistanin oman joukkueen lisäksi pakolaisurheilijoiden joukkueessa kilpaili viisi alun perin Afganistanista kotoisin olevaa urheilijaa. Yksi mies ja yksi nainen juoksivat 100 metriä olympialaisissa. Eli jos Razmyar keskittyi matkan maksaneen yleisurheiluliiton kilpailulajeihin, olisi ollut niissäkin omaa nähtävää.
Razmyarin isä oli Afganistanin demokraattisen tasavallan (eli kommunistien hallitseman valtion) Moskovan suurlähettiläs vuodesta 1989. Perhe "pakeni" Suomeen Afganistanin vallankaappauksen jälkeen vuonna 1992. Razmyar on syntynyt syyskuussa 1984 Kabulissa. Nasima: ”Muistan, kuinka lapsena kokoonnuimme perheen kanssa television ääreen seuraamaan kisoja, ja laji kuin laji sai meidät jännittämään urheilijoiden puolesta.” Seoulin kisojen 1988 aikaan hän oli 4-vuotiaana Kabulissa. 1992 Barcelonan kisat 8-vuotiaana Suomessa Rovaniemellä ”pakolaisena”. 1996 Atlanta: asui 12-vuotiaana Helsingissä. Nasima saattaa puhua totta, mutta aika valikoidusti.
Stadion-säätiö veronmaksajien kankkulan kaivo
Razmyar on ollut Stadion-säätiön hallituksen puheenjohtaja vuodesta 2019. Säätiöllä on 18! työntekijää. Säätiö ei julkista tilinpäätöstään, mutta antaa muutamia lukuja, joista voi päätellä, että kyse on veronmaksajien rahoilla pyörivä laitos, jonka tapahtumatuotot 3 miljoonaa euroa eivät riitä mihinkään. Kiinteistön tuotot 3,8 M€ tulevat paljolti vuokralaisilta, jotka saavat rahansa julkisista varoista. Vuosikertomuksen selostuksista kerättävissä olevat tiedot osoittavat kassastamaksujen olleen viime vuonna 16,9 miljoonaa euroa.
Stadionin peruskorjauksen menot räjähtivät käsistä ja osittain Razmyarin puheenjohtajakaudella. Hänen edeltäjänsäkin oli demari, Eero Heinäluoma. Stadionin korjaus tuli maksamaan 337 miljoonaa euroa, melkein 200 miljoonaa euroa yli alkuperäisen budjetin (140 M€). Paljon halvemmaksi olisi tullut rakentaa kokonaan uusi stadion ulkokuori säilyttämällä.
Razmyarin ei tule kuvitella, että hän sai ilmaisen matkan Pariisin olympialaisiin oman yhteisöpedagogi-pätevyytensä ansiosta. Kyse on selkeästi korruptiosta. Urheiluliiton kannattaa käyttää saamiaan verorahoja Razmyarin lahjontaan, koska se takaa myötämielisiä ja taloudellisesti edullisia päätöksiä tulevaisuudessa. Razmyar on koko aikuisikänsä ollut yhteiskunnan ja median lemmikki, jonka ei ole tarvinnut yksityissektorilla töitä tehdä päivääkään. Ja suurimmat palkat maksetaan julkisella. Razmyarin ansiotulot vuonna 2022 olivat 157.197 euroa. Tuollaisilla tuloilla pystyy maksamaan olympiamatkansa itsekin.
No Razmyar on pieni kala olympialaisjulkisuudessa. Suomen olympiakomitean toimitusjohtaja Taina Susiluoto on juhlinut Pariisin kisoissa alusta saakka. Naisilla on kummallinen tapa kertoa Instagramissa kuinka hienosti matka sujuu (vrt. Sanna Marin).
MTV: ”Olympiatunnelmaan hän pääsi välittömästi, sillä ensimmäiset yhteiskuvat Suomen kisadelegaation ja vapaaehtoisten kanssa viriteltiin jo matkalaukkuhihnojen läheisyydessä. Tämän jälkeen vastaavanlaisia, usein hassuja filttereitä sisältäviä yhteiskuvia ja muita somejulkaisuja on tullut Susiluodolta liukuhihnalta. Niissä on "tsekattu eri lajeja, koettu huikea avajaisseremonia Pariisin sateessa, tsempattu suomalaisia, tsekattu logistiikkaa pelipaikoilla, taisteltu logistiikan kanssa, kiitelty Alex Stubbia sekä muita johtajia ja oltu ylpeitä Suomesta. On syöty, juotu, vierailtu museoissa, poseerattu kisamaskotin kanssa ja niin edelleen.”
Vai olemme pieni maa
Opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen johtaja (nainen): ”Kyllä meidän tarvitsee miettiä tätä sitä kautta, että meillä ikäluokat pienenevät ja meillä syntyy yhä vähemmän lapsia.” Hän ei esittänyt ratkaisuksi maahanmuuttoa. Jostain syystä Belgian, Espanjan, Hollannin, Iso-Britannian, Italian, Saksan ja Sveitsin mitalistit eivät ole kantaväestöä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Hulppeita sosiaalitukia maksavien pohjoismaiden joukkueissa maahanmuuttajat eivät menesty, jos edes pääsevät mukaan. Eivät menesty, koska sosiaaliturva tuhoaa aloitteellisuuden. Norjan, Ruotsin ja Tanskan mitalistit ovat kantaväestöä. Norja ja Tanska ovat Suomen kokoisia.
Sen takia oli erityisen hienoa nähdä kantanorjalaisen Jakob Ingebrigtsen´in voittavan suomalaisille niin tärkeän 5000 metrin juoksun.
Suomen asukasluku Pariisin olympiavuonna 1924 oli 3,3 miljoonaa.
Kiersin Karibiaa Suomen talven 2020. Sen pienistä maista mitaleja ovat saaneet Dominica (kulta, 74.000 asukasta; Grenada (2 pronssia, 108.000 asukasta); Saint Lucia (kulta ja hopea, 178.000 asukasta). Aiemmin hyvin menestyneistä pienistä maista Barbados, St Kitts&Nevils ja Trinidad&Tobago jäivät nyt mitaleitta. Kolmen miljoonan asukkaan Jamaika jäi nyt 6 mitaliin (Tokiossa 9).
Mies on mies, nainen on nainen
Tasa-arvokoohotus on olympialaisissa ylittänyt kaiken järjellisyyden rajan. Naisilla pitää olla kaikki sama kuin miehillä. Tämän takia yksi upeimmista yleisurheilulajeista, 50 km kävely, uhrattiin tasa-arvolle. Kun naisia ei voitu laittaa kävelemään kuninkuusmatkaa, koko laji korvattiin jollain tasa-arvoisella maratonsekaviestillä.
Kaikkea feministit eivät ole vielä huomanneet. Jonain päivänä miesten hienoimpia lajeja, 10-ottelu, muutetaan joksikin tasa-arvoiseksi 7-otteluksi. Toki naiset voisivat hypätä seivästä, heittää kiekkoa ja kilpailla yhden juoksun enemmän matkat pidentäen, mutta olisiko se liian raskasta?
Suomessa tehtiin tasa-arvoon vedoten laki, jossa kerran vuodessa voi ilmoituksella vaihtaa sukupuoltaan. Se tarkoittaa myös passiin vaihdettavaa tietoa. Kansainvälinen olympiakomitea tarkastaa naisen oikeuden osallistua naisten lajeihin passista. Tämä tulee johtamaan katastrofiin naisten urheilussa. Pariisissa ulkonäöltään mies, jolla oli näköjään munasuojus asussaan, otteli naisten sarjassa ja voitti kultamitalin.
Islamin uskonnossa naisen, joka ei ole sukua, koskettaminen ei ole sallittua. Algerialaiset itsekin myöntävät, että nyrkkeilijä Imane Khelif on mies, koska kantoivat häntä hartioillaan.
Niin kiusallisia kuin sukupuolitestit ovatkin, tulee urheiluun ottaa kromosomitestit, jonka mukaan liikaa mieshormoneja omaavat urheilijat eivät voi osallistua naisten lajeihin. Tämä ei ole mitään armeija-aikoihin kuulunutta housut alas-housut ylös testausta.
Maailma ei ole reilu, mutta ei kaiken salliminen sitä reiluksi muuta. Hiihdossa on ollut hemoglobiinitestit, joiden takia rajan ylittäneet eivät ole voineet kilpailla. Painissa muutama gramma ylipainoa toisena kilpailupäivänä johti hylkäykseen, vaikka 1. päivänä raja olisi alittunut.
Kauniit naiset ovat vielä kauniimpia urheilijoina
Nuoret naiset ovat kauniita. Kun nuori nainen harjoittelee ja urheilee, hänestä tulee vieläkin kauniimpi. On kaunista nähdä kuinka sopusuhtaisia ja solakoita ovat mitaleille yltävät voimaa ja nopeutta vaativien lajien naiset. Esimerkiksi kuulantyönnössä sekä keihään, moukarin ja kiekon heitoissa.
Kauniit naiset on miehille yksi syy seurata naisurheilua. Urheilukilpailujen tv-kuvaajat ovat enimmäkseen miehiä. Siksi ei voi välttää tilanteita, joissa naista on kuvattu asennoissa, joista kaikki naiset eivät ilahdu. Legendaarinen on esimerkiksi suomalaisen olympiauimarin uintiliikkeestä aiheutunut takapuolen kaunis kuvakulma. Pikajuoksun startissa asennot voivat olla jonkun mielestä seksistisiä, mutta enää ei startteja kuvata takaapäin.
Jotkut, onneksi kuitenkin harvat, miehet tästä riehaantuivat ja lähettävät naisurheilijoille tympeitä, jopa ällöttäviä viestejä. Sitä samaa ala-arvoista roskaa, jota X/Twitter suoltaa joka päivä tonneittain. Niihin pitää vain suhtautua ja jättää noteeraamatta.
Tilanne on kiusallinen myös miehille. Monet yleisurheilevat naiset pukeutuvat avoimesti itseänsä paljastaen ja meikkaavat itsensä vieläkin kauniimmiksi. Jos naiset haluavat urheillessa välttää miesten katseita, silloin on pukeuduttava musliminaisten tavoin peittävästi. Joku seiväshyppy niqab päällä ei taitaisi onnistua, eikä mikään muukaan. Olympia-areenoilla on nähty urheilevia naisia, joiden asut ovat peittävät. He yleensä jäävät joukon viimeisiksi. Näin jo lähtökohdin, koska olympialaisiin pääsee jokaisesta maasta yksi nais- ja yksi miesurheilija siitä riippumatta, minkä tason urheilija hän on.
Ruotsalainen kolmiloikkaaja Maja Åskag on yksi olympiakisojen kuvakulmia kritisoinut urheilija. Miksei hän käytä urheiluasua, joka näyttäisi vähemmän hänen kauneudestaan? Koko asu tai ainakin isommat housut?
Olympialaisten lajikirjo on muuttunut vuodesta 1896
Ateenan kisoissa 1896 järjestettiin kaikkiaan 43 kilpailua yhdeksässä urheilumuodossa: ammunta, miekkailu, paini, painonnosto, pyöräily, tennis, uinti, voimistelu ja yleisurheilu. Ohjelmassa olivat myös soutu ja purjehdus, mutta ne peruttiin myrskyn takia.
Nuo kaikki 11 urheilumuotoa olivat mukana myös Pariisin kisoissa 2024.
Pariisin kesäolympialaisissa sata vuotta sitten 1924 urheilumuotoja oli 20. Uusina lajeina mukaan oli tullut jalkapallo, nykyaikainen viisiottelu, nyrkkeily, poolo, ratsastus, rugby, uimahypyt ja vesipallo. 20. lajina oli taide. Kisoihin osallistui 44 maata. Kultamitaleja jaettiin 126 lajissa. Suomi oli mitalitilaston kakkonen 14 kultamitalilla USA:n (45) jälkeen.
Tänä vuonna Pariisin 30. kesäolympialaisissa urheilumuotoja on 32 ja niissä jaetaan 329 kultamitalia. Verrattuna 100 vuotta aiemmin pidettyihin Pariisin kisoihin uusia muotoja ovat breakdance, golf, jousiammunta, judo, kiipeily, koripallo, käsipallo, lainelautailu, lentopallo, maahockey, melonta, pöytätennis, rullalautailu, sulkapallo, taekwondo, taitouinti ja triathlon.
Kultamitaleista miehille jaetaan 157, naisille 152 ja sekajoukkueille 20.
Lajeja kehitetään koko ajan lisää. Aika turhaa lisuketta ovat erilaiset sekaviestit, joissa urheilee miehiä ja naisia. Pyöräilyyn on tullut maastopyöräilyä, melontaan koskenlaskua. Ovatkohan nuo kaikki tarpeellisia vain tv-oikeudet ostaville mediajäteille?
Osallistuvia maita on 203, joista olen käynyt 133:ssa. Venäjä ja Valko-Venäjä eivät saaneet osallistua. Lisäksi omat joukkueensa oli pakolaisurheilijoilla ja yksittäisillä neutraaleilla urheilijoilla (lähinnä Venäjältä).
Urheilijoita Pariisin olympialaisissa oli 10.500, 600 vähemmän kuin Tokiossa 2021. Suurin osa vähenemisestä johtui Venäjän ja Valko-Venäjän osallistumiskiellosta. Naisten määräksi tavoiteltiin puolta, mutta sen alle hieman jäätiin. Sata vuotta sitten Pariisin kesäkisoissa oli 3089 urheilijaa, joista naisia 135.
Rahasta se ei ole kiinni
Vuonna 2023 olympiakomitean saama valtiontuki oli 7,0 miljoonaa euroa. Varainhankinnan nettotuotto oli 2,2 M€. Toiminnasta saadut tuotot olivat 1,6 M€.
Vuoden 2023 kulut olivat 10,3 miljoonaa euroa. Talviolympiavuonna 2022 kulut olivat 12,0 M€ (valtion tuki 6,9 M€).
Tuloslaskelman ulkopuolella Suomen Olympiakomitea ry jakoi opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän erityisavustuksen 7,2 miljoonaa euroa tehostamistukina eteenpäin urheiluyhteisöön. Huippu-urheilun tehostamistukia jaettiin 32:lle kesä- ja talvilajien Huippu-urheiluyksikön kärki- ja investointilajeille.
Mihin ihmeessä nuo rahat on käytetty? Tiedän, että esimerkiksi Suomen MM-painijoukkueen edustajat ovat joutuneet itse maksamaan kilpailumatkojen matkat ja majoituskulut.
Työsuhteessa olevia pää- ja osa-aikaisia työntekijöitä oli viime vuonna vuosikertomuksen mukaan 60 henkilöä. Henkilöstöluettelossa (sivu 38) on 68 nimeä. Heistä naisia 40 ja miehiä 28. Eikä yhtäkään maahanmuuttajaa. Maahanmuuttajien määrä korreloi Suomea edustavien ulkomaalaistaustaisten määrään. Heitä Pariisissa oli yksi 57 urheilijasta.
Olympiakomitea ei kerro julkisesti maksettujen palkkojen määrää, mikä kirjanpitolain mukaan on pakollista. Kun 4,5 miljoonan euron henkilöstökuluista vähentää sosiaalikulut, tulee keskipalkaksi yli 5200 euroa kuukaudessa. Kyllä noin suuria palkkoja sietääkin hävetä ja salata.
Olympiakomitea puuhastelee
Komitealla on kolme sparri- eli sparrausryhmää. Mitä nämä ryhmät tekevät, sitä ei komitean nettisivut kerro.
Olympiakomitean puheenjohtaja Jan Vapaavuori (kok): ”– Menestyimme vaalivaikuttamisessa yhteistyön ansiosta. Liikuntaehdokkaiksi ilmoittautuneita meni vaaleissa (eduskuntavaalit 2023) läpi yli 60.” Eli vaalivaikuttamisen sparriryhmä, jonka puheenjohtaja on ministeri Sari Essayah (KD), keskittyy poliitikkojen lobbaamiseen. Sillähän sitä mitaleita saadaan.
Vastuullisuuden sparriryhmän puheenjohtaja Markku Haapasalmi keskittyy vastuullisuuteen, mitä se sitten onkaan. Haapasalmi on hiihtoliiton miehiä ja Nordeasta eläkkeellä. Hänen intohimonsa on viime vuodet ollut johtamisen kehittäminen. Hiihtoliiton raha-asiat onkin saatu niin surkeaan kuntoon, että vuoden 2026 talviolympialaisiin ei edes huipuille riitä rahaa valmentautumiseen.
Osaamisen kehittämisen sparriryhmän puheenjohtaja on Erkka Westerlund, jääkiekkoprofessorina tunnettu. Hänellä on useita menestyksiä jääkiekko-maajoukkueen valmentajana (olympiahopea ja -pronssi, kaksi MM-hopeaa, yksi pronssi).
Mutta mitä ihmettä on osaamisen kehittäminen? Koulutus.fi tietää ”Osaamisen kehittäminen tarkoittaa sellaisten taitojen ja valmiuksien kehittämistä, jotka vievät sinua eteenpäin niin henkilökohtaisella tasolla ja kuin urallasi.” Hyvä. Westerlund on jo eläkeiässä, eli hän tuskin ehtii sparrata Wilma Murron osaamisen kehittämistä 2028 olympiavoiton saavuttamiseksi.
Ylellä riittää rahaa myös olympialaisissa
Ylen liika rahoitus näkyy myös olympialaisissa. Toimittajia oli joka lähtöön. He muuten saivat hirmuiset palkat ja päivärahat olympiakisojen ajalta (olen niitä joskus käynyt läpi tilintarkastajan apulaisen hanslankarina Ylessä). Sen takia toimittajia riitti kaikenlaisen turhan puuhaamiseen.
Olen kiinnostunut urheilussa myös 10. sijan jälkeen maaliin tulleisiin. On hienoa nähdä, kuinka erilaisista maista ja maailmankolkista tullaan tekemään paras tulos koko maailman nähdessä tv-ruutujen kautta. Mutta Ylellä on kaikenlaisia kisapähkinöitä, joita pitää puffata vähän väliä. Siksi katkaistiin suora lähetys ja tuupattiin sitä varmaan sataa kertaa näytettyä olympiamainosta ja kisapähkinää. Kun osallistuu voi voittaa lippalakin. Kuinka tyhminä YLEn toimittajat pitävät palkkansa maksajia.
Ja ne iänikuiset osallistu chattiin. Kun vuosia sitten katsoin olympialaisia iPadista tuli näytölle chat, joka vei puolet ruudusta. En heti saanut sitä poistetuksi ja päädyin raivon partaalle. Mitä ihmeen järkeä on katsella olympialaisia ja samaan aikaan kirjoittaa niitä typerästäkin typerimpiä kommentteja kilvan muiden kanssa. Kuinka tyhmäksi kansalaiset onkaan median avulla saatettu.
Chattia pitää valvoa ja kisapähkinöitä laatia joka päivälle. Kuinkahan monta toimittajaa istuu Pariisissa niitä tekemässä. Se ei ole pelkästään turhaa, vaan suurta tuhlausta ja ihmisten aliarvioimista.
Osa olympialähetyksistä oli rajattu TV5:lle ja maksulliselle MAXille; esimerkiksi koripalloa ei Ylestä nähty. Siksi päivät pitkät näytetään golfia, joka on katsojalle yksi pitkästyttävä urheilulaji seurattavaksi. Ylellä on muuten radiota varten omat selostajat. Se voisi koripallon osalta olla mielekästäkin, mutta kyllä kaiken muun voisi lähettää radioon suoraan tv-signaalista. Aika monta työntekijää sekin vähentäisi.
Suomen tuho näkyy kaikessa, myös olympialaisissa
Suomen julkisen talouden panostusten heikko suhde menestykseen on saman kehityskaaren seurausta, joka on johtanut urheilumenestyksen rappeutumiseen.
Mitä enemmän yhteiskunnan toimialojen varsinaisten toimijoiden oheen on lyöttäytynyt kallispalkkaisia tutkijoita, koulutettuja valmentajia, instituutioita, jotka saavat elantonsa viisastelemalla ja korostamalla lähinnä omaa tärkeyttään, sekä ylikorostaen tutkimusviisauden merkitystä, sitä huonommin Suomella on mennyt.
Näin on käynyt myös yrityselämässä. Yrityselämän kehitys on taantunut, koska luonnostaan ruohonjuuritasolta kumpuavien ideoiden ei ole annettu edetä luontaisesti vaan yritysten ja yrittäjien taival katkaistaan mitä vähäisimmästäkin syystä. Yhteiskunta kuvittelee, että sitä toisen ideoimaa juttua sitten joku muu jatkaa, mikä harvoin, jos koskaan toteutuu.
Suomen urheilun huippuvuosina urheilijat tulivat maaseudun ja kaupunkien työväestöstä ja maatilojen lapsista. Hyvinvointivaltio on johtanut siihen, etteivät kaikki lapset peruskouluun tullessaan osaa edes kävellä metsissä ja luonnossa. Kun on totuttu asfalttiin ja koulumatkojen autokuljetuksiin. Ei sellaisista lapsista tule olympiavoittajia,
Suomalainen täystuho alkaa jo varhaiskasvatuksesta lähtien, inkluusio ja woketus tappaa yksilöt. Kun kukaan ei pääse menestymään, ei tarvitse kadehtia ketään. Eikä myöskään juhlia olympiavoittajana.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
Comments