Kevään kehysriihessä hallitus päätti leikata Museovirastolta 872.000 euroa ensi vuoden määrärahoista.
Museovirasto reagoi leikkauksiin päättämällä sulkea suositut Seurasaaren ulkomuseon, Kirkkonummen Hvitträskin, Askaisten Louhisaaren ja Kotkan Langinkosken.
Lisäksi se aloitti koko henkilöstöä koskevat YT-neuvottelut enintään 30 henkilötyövuoden vähentämisestä ja enintään 150 henkilön lomauttamisesta.
Leikkaukset ovat näyttäviä, koska niiden avulla halutaan viestittää hallitukselle kuinka epäoikeudenmukaisia vaaditut leikkaukset ovat. Silloin suljetaan suosituimmat museokohteet ja ylitetään uutiskynnys kirkkaasti.
Museovirastossa byrokraatteja riittää
Museovirasto sai viime vuonna valtion tukea 59 miljoonaa euroa. Vaadittu leikkaus on 1,5 % museoviraston saamaan tukeen. Museovirasto ei esitä valtion tukea tuotto- ja kululaskelmassa, mutta määrän voi selvittää taseen Pääoman siirrot-riviltä, joka ei täysin täsmää rahoitusrakenne-selostukseen.
Museoviraston henkilöstön keskipalkka viime vuonna oli 4012 euroa kuukaudessa. Sosiaalikulut huomioiden säästöön riittää 15 keskipalkkalaisen irtisanominen. Henkilöstöä viime vuonna oli keskimäärin 315. Henkilöstöstä pitäisi irtisanoa joka 20:s. Jos irtisanomiset keskitetään korkeapalkkaisiin johtajiin, niitä tarvitaan vähemmän.
Toissa vuonna museovirasto piti Seurasaaren auki 7 henkeä pienemmällä henkilöstömäärällä.
Vuonna 2021 valtio tuki museovirastoa 50 miljoonalla eurolla. Henkilöstöä oli 275. Miksi ihmeessä henkilöstöä on kasvatettu kahdessa vuodessa 40 hengellä. Ja miksi valtio on antanut 9 miljoonaa euroa lisää rahaa eli melkein 20 prosenttia. 2021 ei suljettu museoita, vaikka koronan takia joitakin lomautuksia oli käytetty toiminnan sopeuttamiseen.
Kertovatko museoviraston saamat lisärahat osatotuuden Marinin hallituksen leväperäisestä taloudenhoidosta?
Nyt vaadittavat säästöt ovat hiluja siihen verrattuna, miten virasto on elänyt kuin pellossa viime vuosina.
Viime vuonna museoviraston hallinnossa tarvittiin 45 hengen työpanos. Joka seitsemäs viraston työntekijä oli byrokraatti. Pelkästään taloushallinnossa tarvittiin kuusi työntekijää. Jos virasto olisi yritys, sen taloushallinto pyörisi 2-3 henkilöllä. Ja nämä kaksi hoitaisivat myös henkilöstöhallinnon. Sitä varten museovirastolla on erikseen 5 työntekijää.
Yleishallintoon ja johtamiseen tarvitaan 14 henkilöä. Samankokoinen yritys pärjäisi 2-3 henkilöllä, joista yrittäjä osallistuisi arkeen johtamisen ohella.
Talouselämän toissa vuoden 500 suurimman yrityksen listalla samankokoisella PostNordilla oli 316 työntekijää ja sen liikevaihto oli 140 miljoonaa euroa. KotiPizzan 136 miljoonan euron liikevaihtoon tarvittiin 133 työntekijää.
Oman elämänkokemukseni perusteella totean, ettei yksikään yritys tarvitse samansuuruisen toiminnan pyörittämiseen puoliakaan siitä työntekijämäärästä, mikä julkisella sektorilla on.
Museoviraston totuus kertoo kuinka suurta teatteria virasto esittää. Ja koska Suomessa on täysin hampaaton media, joka kopioi saamansa tiedotteet uutisiksi ja ainoa toimitustyö on uutisen wokettaminen, teatteri menee täydestä läpi yhteiskunnassamme.
Valtio ottaa ja antaa (lisäys klo 15.00)
Valtion kirjanpidon erikoisuuksia ovat vuokrat valtion omistamista tiloista ja kiinteistöistä. Tiloja on siirretty Senaatti-Kiinteistöt Oy:lle kirjanpitoarvoja korkeampiin arvoihin, jolloin kansalaisten jo kertaalleen maksamat kiinteistöt maksatetaan veroina toiseen kertaan.
Tästä seuraa nollasummapeli. Valtio veloittaa museovirastolta vuokria ja antaa ne takaisin toiminta-avustuksina. Vaikka veronmaksajien omistamat rakennukset ovat käytössä, vuokriin lisätään indeksikorotukset.
Vuonna 2021 tilavuokrat olivat 23,6 miljoonaa euroa, 2022 24,4 miljoonaa euroa ja viime vuonna 26,8 miljoonaa euroa. Näin laskien 9 miljoonan avustusten lisäyksestä kolmasosa johtui vuokrista. Ja 2/3-osaa henkilökunnan ja muiden menojen lisäyksistä.
Senaatti-Kiinteistöt teki viime vuonna 967 miljoonan euron liikevaihdosta (=veloitetuista vuokrista) 353 miljoonan euron käyttökatteen. Käyttökatteesta osa käytetään rakennusten arvonkorotusten poistoihin, osa julkiselle sektorille rakennettujen uusien tilojen poistoihin. Viime vuonna Senaatti-Kiinteistöt investoi nettona 569 miljoonaa euroa, josta osa puolustusvoimien tiloihin.
Comentários