Yritystä Suomeen - osa 7
Suomen selviytymiskertomuksessa numero yksi ja kaikkein tärkein on selviytyä naapurimaamme aggressioista. Jos siitä selviydymme itsenäisenä kansakuntana, on meidän selvitettävä itsellemme miten Suomi selviytyy tulevina vuosikymmeninä.
Julkisuudessa on ollut esillä lukuisia keinoja Suomen tilanteen kehittämiseksi. Selviydymmekö ottamalla lisää velkaa? Korottamalla tuloveroja, arvonlisäveroa, sähköveroa, polttoaineveroja? Ajamalla alas turpeenkäytön lisäksi energiaa vaativat tehtaat, asumisen ja liikenteen.
Vai lisäämällä vientiä etenkin EU-maiden ulkopuolelle? Digitalisoimalla kaikki työt ja työpaikat niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla? Palkkaamalla julkiselle sektorille lisää työntekijöitä etenkin ulkomailta? Tuomalla ulkomailta työvoimaa etenkin EU:n ulkopuolelta? Kouluttamalla kaikki suomalaiset korkeakoulututkintoon asti? Leikkaamalla julkisen sektorin rahan käytöstä ensi alkuun 10 miljardia euroa vuodessa? Vähentämällä sosiaaliturvaa merkittävästi? Lopettamalla haittamaahanmuutto kokonaan? Lopettamalla kehitysapu?
Vai itse kunkin ottamalla enemmän vastuuta omasta elämästä? Yrittäminen on kaunein tapa ottaa vastuu omasta elämästä.
Entä yrittäjyyden edistäminen?
Entä edistämällä yrittämistä, etenkin yksinyrittämistä ja mikroyrittämistä alle 10 hengen työpaikoissa?
Suomessa on yksin- ja mikroyrittäjiä ja heidän aviopuolisojaan yli 400.000. Heidän äänensä ei kiinnosta yhtäkään puoluetta. Toki äänet otetaan, mutta yksikään puolue ei halua tehdä mitään äänten vastineeksi.
Puolueet pelkäävät, että yrittämisen mahdollisuuksien kehittäminen aiheuttaisi palkansaajien keskuudessa kateutta, joka johtaisi äänien menettämiseen. Näkemys perustuu harhaiseen luokkajakoon, jolla ei ole mitään totuusarvoa tämän päivän yhteiskunnassa.
Aivan päinvastoin: mitä paremmin yritykset menestyvät, sitä enemmän ne työllistävät palkansaajia, sitä enemmän ne maksavat veroja ja silti suurin osa palkansaajista ansaitsee enemmän tuloja ja paremman eläketurvan kuin keskimääräinen yrittäjä.
Yrittäjien tuloista tehdyn tutkimuksen (uusin 2013 tiedoilla) mukaan viidenneksellä yrittäjistä tulot jäivät alle 15.000 euron, lähes kahdella kolmanneksella tulot jäivät alle keskipalkan ja viidenneksellä tulot ylittivät 55.000 euroa.
Minkä tahansa eduskuntapuolueen yrittäjäohjelma on helposti tehty. Kirjoitetaan kaksi sanaa ”Edistetään yrittämistä”. Se on siinä. Mitään muuta ei tarvita. Sitten vaan odottamaan kuinka gallupsuosio nousee korkeuksiin ja 400.000 yrittäjäperheen ääntä sataa laariin. (Aluevaaleissa suurin puolue sai 400.000 ääntä. Kyse on valtavasta kodittomien äänestäjien määrästä.)
Yksikään suomalainen puolue ei halua tehdä yrittämiselle muuta kuin lisätä byrokratiaa ja viemällä sen myötä rahojen lisäksi tuhkatkin pesästä. Juhlapuheet ovat asia erikseen, mutta puheet eivät ole tekoja.
Tämä tylyys johtunee siitä, että julkisen sektorin ainoa tulolähde on yrittäminen ja sen seurauksena saatavien työpaikkojen tuomat verot. Ajatellaan, että mitä enemmän yrittämistä verotetaan, sitä enemmän voidaan luoda julkiselle sektorille työpaikkoja ja jakaa rahoja kaikkeen kivaan ympäri maailmaa.
Oletteko koskaan ajatellut kuka on Suomessa valvotuin kansanryhmä? Valvotuin ja samalla suurimmat todelliset rangaistukset saava? Murhaaja? Väkivaltarikollinen? Laittomasti Suomessa oleva ulkomaalainen? Toimeentulotukea saava suomalainen? Valvotuin kansanryhmä on yrittäjät.
Valvonta on mennyt liian pitkälle, koska sitä joutuvat suorittamaan niin viranomaiset, toiset yrittäjät, pankit ja jopa kuluttajat (haluatteko kuitin?).
Perustuslaissa säädetään elinkeinonharjoittamisen vapaudesta. Modernissa digitalisoituneessa yhteiskunnassa yritystoiminnan harjoittaminen ei ole mahdollista ilman maksuliikennetiliä. Pankeilla ei ole velvollisuutta avata yritykselle pankkitiliä, eivätkä aina avaa silloinkaan kun yrittäjän asiat ovat kunnossa. Miten yritys voi maksaa verot, eläkemaksut, palkat, laskut ja muut velvoitteensa, jos niitä ei voi maksaa pankkitililtä? Pankin toimintalupaan pitää lisätä velvollisuus avata pankkitili niin kuluttajalle kuin yritykselle. Kun tilillä ei ole luottoa, ei sitä pankin kannalta mitenkään voi käyttää väärin. (lisäys kommentin perusteella 10.3.22 klo 11.30)
Mitä pitäisi tehdä?
vähentää yrittämisen byrokratiaa merkittävästi (=poistaa, ei digitalisoida)
helpotettava alle 20 henkilöä työllistävien yritysten vastuuta henkilökunnastaan siirtämällä vastuusta aiheutuvia sosiaalikuluja enemmän yhteiskunnalle
parannettava yritysten maksuvalmiutta myöhentämällä julkisten verojen ja maksujen maksamista sekä alentamalla myöhästymisestä maksettavia korkoja
vähentää merkittävästi yrittämiseen liittyviä sanktioita ja rangaistuksia (nyt pienistäkin veroihin vaikuttamattomista virheistä ja viiveistä joutuu maksamaan rangaistusmaksuja kun samaan aikaan merkittävästä väkivallasta annettavat tuomiot ovat yhä useammin ehdollisia)
muuttamalla viranomaiskäytäntöjä siten, että tulkinnanvaraiset asiat ratkaistaan verovelvollisen eduksi (samalla tavalla kuin maahanmuutossakin epäselväksi jäävä kertomus tulkitaan tulijan eduksi). Lisäksi virkamiehille määrätään henkilökohtainen vastuu vääräksi osoittautuneesta päätöksestä
koska kaikki eivät voi yrittäjinä onnistua, on epäonnistuneille yrittäjille annettava uusi mahdollisuus elämän tuhoamisen sijasta.
Suomi elää koulutuksesta?
Suomalaisen sosialismin mätiä hedelmiä on myös liian nuorena tehtävät valinnat. Jo 15-vuotiaana joudut valitsemaan haluatko elämäsi ajan elättää itsesi oikeilla, mutta turvattomilla ja pienipalkkaisilla töillä menemällä ammatilliseen koulutukseen tai rouvana/herrana turvallisissa ja hyväpalkkaisissa julkisissa viroissa eläen menemällä yliopistoon. Tästä ikävänä esimerkkinä on nykyinen Suomen hallitus, jonka 19 ministeristä 13 on erilaisia valtiotieteen ja filosofian maistereita, jotka eivät yksityissektorilta töitä saisi. Kaksi ministereistä on oikeustieteen tutkinnon suorittaneita, joilla on jotain työsuorituksia yksityissektorilla. Kaksi ministereistä on maanviljelijää, joilla ei koulutusta juurikaan ole. Yksi on peruskoulun käynyt julkisen sektorin työntekijä. Yksi on ylioppilas, joka ei olisi koskaan noussut ministeriksi ilman muita ”saavutuksia”.
Yllä oleva tilasto olisi vielä kammottavampi, jos työllisistä erotettaisiin kaikenlaisissa työvoimapoliittisissa toimenpiteissä olevat sekä osa-aikatyöntekijät.
Tilastot harhauttavat: "Yksityiseen sektoriin kuuluvat yhtiöt, myös valtioenemmistöiset tai kunnan omistamat yhtiöt, yritykset, säätiöt, osuuskunnat tai yhdistykset, itsenäiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat sekä työnantajana toimivat yksityiset henkilöt. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, kuten kirkko ja seurakunnat, luetaan myös yksityiseen sektoriin." Verorahoilla elävät tuhansien yhdistysten lisäksi monenlaiset yksityiset yritykset konsulttiyhtiöistä Mehiläiseen ja Terveystaloon, rakennusyrityksiin (talot, koulut, tiet) jne jne. Karkeasti arvioiden yksityissektorin työntekijöitä on korkeintaan 1,7 miljoonaa ja verorahoilla elävien ainakin 0,8 miljoonaa. Jokainen "oikea" yritys ja sen työntekijä elättää itsensä ja 2,2 muuta Suomessa asuvaa. Sekä EU-kansalaisia, kehitysmaiden asukkaita, laittomasti maassa olevia jne jne.
Elämme hirveän epävarmaa aikaa niin yrittäjyyden kuin talouden kannalta. Asiat muuttuvat nopealla vauhdilla. On suuri riski, ettei nykyisistä alle 40-vuotiaista enää saada perinteisiä yrittäjiä. Toki saamme sijoitusrahan kerääjiä liiaksi asti, "globaaleihin kryptomarkkinoihin / blockchain-ketjuihin" fokusoivia pelureita sekä julkisen rahoituksen hakemiseen keskittyviä yrittäjiä. Ehkä yrittäminenkin on tässä maassa "sosialisoitu". Ihmisistä on tullut liiallisen sosiaaliturvan takia turvallisuushakuisia ja varovaisia. Tähän on johtanut myös epäonnistuneiden yrittäjien surkea kohtalo.
Yksinyrittäminen on usein vaihtoehto palkkatyölle. Monet yritykset ostavat mieluummin palvelun yritykseltä kuin palkkaavat lisää omaa henkilökuntaa. Tämä lisää suomalaisten työllisyyttä.
Usein yksinyrittämisellä aloitetaan yritystoiminta. Jos yrittäjä menestyy, hän palkkaa itselleen työntekijöitä. Siksi yksinyrittäjiä on kohdeltava hallinnossa hyvin. Esimerkiksi verottaja purkaa yrityksiä ja muuttaa tulot palkaksi. Tällainen verottajan menettely on kiellettävä. Kun arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa korotetaan, ei verottajalla ole mitään syytä purkaa yrityksiä. Eikä ole nytkään.
Monet yksinyrittäjät eivät halua kasvaa, vaan heille riittää yksin toimiminen. Yhteiskunnan kannalta tämä on kannatettavaa, koska se lisää työllisyyttä ja vähentää sosiaalimenoja.
Esitys uudesta yritysturvajärjestelmästä
Entä jos perustettaisiin yrittäjyyden toteutuneita riskejä lieventävä kansanliike? Jos 100.000 yrittäjää maksaa 20 euron vakuutusmaksuluontoisen yrittäjämaksun, olisi kansanliikkeellä käytössä kaksi miljoonaa euroa. Maksun saa vähentää yritysverotuksessa.
Yrittäjien tuskaa lisäävät uutta byrokratiaa säätävä eduskunta, verottaja, pankit, virkamiehet, konkurssipesien hoitajat, erityistilintarkastajat, suuret yritykset, jopa yritysten omat järjestöt. Näiden armoilla yrittäjät ovat heikoilla.
Esimerkkejä tehtävistä: verotarkastajien tekemien virheiden oikaiseminen, erityistilintarkastajien yhteispelin konkurssipesän hoitajien kanssa murtaminen, pankkien vallankäytön estäminen yritysten maksuvaikeuksissa (vakuudet, konkurssiin hakemiset), perintäyhtiöiden kohtuuttomien perintätoimenpiteiden ja -maksujen purkaminen, kuittikohtaisen arvonlisäveroilmoituksen estäminen.
Vuosimaksulla saisi esimerkiksi turvan siitä, että yhdessä autamme viranomaisten kuristusotteeseen joutuneita yrittäjiä/yrityksiä. Yrittäjäturvasta maksettaisiin osaava apu tilanteissa, joissa yrittäjä itse ei osaa, ei jaksa, eikä hänellä ole rahaa taistella oikeuksistaan.
Suomen Yrittäjät ry:n jäsenmaksu yksinyrittäjille on 171 euroa vuodessa. Järjestön henkilöstöluettelossa 2022 on 78 nimeä, mutta vuosikertomuksen 2020 mukaan palkkoja on maksettu 57:lle. Palkkojen keskiarvo on lähes 6000 euroa kk:ssa. Siis enemmän kuin valtaosa yrittäjistä ansaitsee. Yrittäjillä on myös paikallisjärjestöjä, joihin on palkattu henkilökuntaa. Ne järjestävät mm. kevään korkkauksia.
EK:ssa on 82 työntekijää (2020), joiden keskipalkka oli 7681 euroa kk:ssa.
Valtiolla on parhaat palkat. Miksi ihmeessä virkamiehet ja järjestöjen virkamiehet ovat palkkajohtajia Suomessa. Eikö pitäisi olla niin, että toisten rahoilla elävät saisivat pienempää palkkaa kuin heidän palkkojensa maksajat.
Yrittämisen edellytyksiä parantavat hankkeet
Yrittäjäturvajärjestön vahvistuessa eduskunnan on kuunneltava yrittäjien ääntä nykylainsäädännön kiristysotteen hellittämiseksi. Yrittäjät eivät tarvitse verohelpotuksia, vaan oikeudenmukaista ja reilua kohtelua. On helppo sanoa, että edistetään yrittämistä. Se on vain kaksi sanaa vailla sisältöä. (Jos ennenaikaisesti maksettavan veron maksupäivää myöhennetään, kyse ei ole verohelpotuksesta vaan oikeudenmukaisuudesta).
Tarvitaan konkreettisia esityksiä, joista esimerkkiluettelo tässä kirjoituksessa. Juttuun liittyvät verotuksen kehitysehdotukset sekä yrittämisen taustaselvitykset julkaistaan myöhemmin erillisinä kirjoituksina. Lisäksi julkaisen kirjoituksen konkurssimenettelyjen uudistamisesta sekä raadollisen esimerkin verotarkastajien lain voimalla, mutta moraalisesti laittomasti ja täysin virheellisin perustein tuhoamasta yksinyrittäjästä.
Yritystä Suomeen-kirjoitussarjan julkaistut esitykset:
6. Viranomaismaksujen myöhentäminen (Yritystä Suomeen 6)
5. Arvonlisäverobyrokratian keventäminen
Arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa nostetaan 60.000 euroon (Yritystä Suomeen 5). Kun yrittäjä ei maksa arvonlisäveroa myynnistä, yrityksen byrokratia vähenee puoleen. Yksinkertaisuus mahdollistaa kenen tahansa aloittamisen yrittäjänä, eikä virheitä enää verotuksen takia synny.
Yksinkertaisimmillaan kirjanpidoksi riittää tiliotteella olevat tapahtumat ja niiden yhteenveto tilinpäätöksenä. Asiakkaille voidaan laskuksi antaa tosite, jossa yrityksen perustietojen ja veloitettavan tavaran tai palvelun lisäksi on vain maksun määrä, eräpäivä ja mahdollinen maksuviitenumero.
Lisäys 11.2.23: EU:n määräyksestä arvonlisäverotuksen huojennusalue kielletään. Ilmeisesti vuonna 2025. Suomen raja on 15.000 euroa, useimmissa muissa EU-maissa ostovoimaltaan 50-80.000 euroa. Jos rajaa ei koroteta, yksinyrittäjien verotus kiristyy.
4. Veronkorotukset oikeusvaltiossa (Yritystä Suomeen 4)
3. A-B-C. Viron veromalli Suomeen. Siirrytään yritysverotuksessa nostettujen tulojen verotukseen (Viron veromalli, Yritystä Suomeen 3)
2. Verojen viivästyskorkojen kohtuullistaminen (Yritystä Suomeen 2)
1. Taannehtiva tappiontasaus (Yritystä Suomeen 1)
Muita ajankohtaisia kirjoituksia
Arvonlisäverokannan alentaminen 15 %:iin (kirjoitus)
Lopetetaan kuittikohtaisen arvonlisäveroilmoituksen kehittäminen
(kirjoitus Tilisanomissa, linkki).
Yrittämisen edellytysten kohtuullistaminen
Kevennetyt menettelyt mikroyrityksille - erityisesti itsensä työllistäville yksinyrittäjille
Monilla aloilla esiintyvää liiallista byrokratiaa ja sääntelyä tulee johdonmukaisesti purkaa. Kaikki aika ja resurssit, jonka yrittäjä käyttää byrokratiaan, on suoraan pois yhtiön tuottavasta työstä ja sitä kautta kannattavuudesta. Usein byrokratiasta joudutaan maksamaan viranomaismaksujen lisäksi byrokratian toteuttajalle. Sääntely ja lupakäytännöt tulevat olla käytössä ainoastaan silloin, kun se on ehdottoman välttämätöntä, esimerkiksi turvallisuuden kannalta.
Suomessa kaikkia yrityksiä koskevia uudistuksia tehdään liian usein. Esimerkiksi vuonna 2018 uudistettiin ennakkoperintä, rahanpesulaki, maahantuonnin arvonlisävero, tietosuoja-asetus, Suomi.fi-valtuus ja tulorekisteri. Ne voivat olla yhteiskunnan kannalta tärkeitä, mutta ne pitää toteuttaa usean vuoden aikana.
Suurin osa käsityö-, palvelu- ym. luovan alan yrityksistä eivät kykene rakentamaan sellaista liiketoimintaa, joihin pätisivät yleiset liiketoiminnan säännöt. On turha puhua kasvusta, jos liikevaihto yltää niukasti kulujen kattamiseen ja jonkinlaiseen elannon turvaavaan tulokseen.
Näille sanan varsinaisessa merkityksessä oleville pienille yrityksille ja niiden yrittäjille on luotava kevennetyt menettelyt yrittää ja työllistyä (ei siis työllistää). Parempi on, että ihmiset tekevät mihin kykenevät ja haaveilevat, vaikka kuinka niukasti kuin että eläisivät yhteiskunnan sosiaalitukien varassa.
Itsensä elättävät yksinyrittäjät, joiden myynti jää kuukaudessa alle 2000 euron, voitaisiin jättää kokonaan kirjanpito- ja verovelvollisuuden ulkopuolelle, mikäli he sitoutuvat olemaan turvautumatta sosiaaliturvaan. Myynnin määrää viranomaiset voivat tarkkailla automaattisesti yrittäjän pankkitilin kautta.
Kassavirran tärkeyden huomioiminen lainsäädännössä
Yrittämisessä tärkeintä on rahojen eli kassavirran riittäminen. Nykyiset kirjanpito- ja verolait lähtevät tuloksen laskennasta. Tulos ja kassavirta ovat kuitenkin eri asioita. Positiivinen tulos on merkityksetön, jos kassavirtaa ei riittävästi ole, vaikka siitä veroja tuleekin maksettavaksi.
Mikroyritykset voivat pitää kirjanpidon maksuperusteella, mutta siitä ei ole merkittävää hyötyä, koska veroilmoitus on laadittava suoriteperusteella. Veroilmoitusta varten selvitetään tulojen ja menojen jaksotukset, käyttöomaisuus ja siitä tehtävät poistot sekä vaihto-omaisuuden arvostus. Mikroyritysten kirjanpito yksinkertaistuisi merkittävästi, jos myös veroilmoituksen saisi laatia maksuperusteella.
Pieni yritys joutuu nopeasti rahavaikeuksiin, jos se ei saa riittävästi tuloja. Tulojen saaminen voi loppua yht´äkkiä esimerkiksi tärkeän asiakkaan lopettaessa ostot. Usein työntekijän palkka voidaan maksaa vain yrittäjän ottamalla henkilökohtaisella velalla. Yritys joutuu tällöin siirtämään ennakonpidätysten, arvonlisäveron ja eläkemaksujen maksamista, mikä voi johtaa luottotietojen menettämiseen, perintäkuluihin ja korkojen maksamiseen.
Vuoden 2019 käyttöön otettua tulorekisteriä koskevia menettelyjä tulisi muuttaa siten, että palkkaennakot voitaisiin edelleen käsitellä ennakkoina, eikä niitä ilmoitettaisi tulorekisteriin lainkaan. Palkkaennakkojen ilmoittaminen tulorekisteriin voi pahimmillaan kaksinkertaistaa palkanlaskennan työmäärän ja kulut.
Työntekijöiden palkkaaminen mikroyritykseen vähemmillä riskeillä
Merkittävä työntekijöiden palkkaamiseen motivoiva keino on lisätä paikallista sopimista. Pienessä yrityksessä kahdenkeskisillä neuvotteluilla työnantajan ja työntekijän välillä päästään usein molempien kannalta hyvään lopputulokseen. Lainsäädännöllä voidaan estää palkkauksen mahdolliset väärinkäytökset.
Yritykset maksavat työntekijöiden palkan lisäksi sosiaaliturvaperusteisia palkkaan sidottuja työnantajamaksuja. Työnantaja maksaa palkkaa myös työntekijöille, jotka eivät erilaisten henkilökohtaisten syiden takia osallistu täysipainoisesti töiden tekemiseen. Tämä voi olla ongelma etenkin mikroyrityksille. Nämä yritykset voisivat maksaa parempaa palkkaa työhön osallistuville työntekijöille, jos sosiaaliturvan luontoiset palkat siirrettäisiin enemmän yhteiskunnan yhteiselle vastuulle.
Jos työntekijä voitaisiin irtisanoa välittömästi, ei mikroyritys joutuisi maksamaan irtisanomisajan palkkaa. Tämä on tärkeää mm. silloin kun yrityksen tulot loppuvat kuin seinään (esim. korona-ajan kiellot, ison asiakkaan menetys). Tämä voitaisiin kompensoida maksamalla työntekijälle heti korkeampaa työttömyyskorvausta esimerkiksi kahden kuukauden ajalta. Tämä alentaisi työllistämisen kynnystä merkittävästi.
Mikroyritykset tulisi vapauttaa pakollisesta työterveydenhuollosta. Velvollisuus vakuuttaa työntekijät työtapaturman varalta säilytettäisiin. Mikroyritysten työntekijät voivat turvautua julkiseen terveydenhuoltoon.
Kirjoitus Kaksi KELAa
Esimerkki: parturi-kampaamot ovat naisvaltaisia yrityksiä. Työnantaja joutuu maksamaan henkilökunnan sosiaaliperustaisia palkkoja enemmän kuin miesvaltaisessa yrityksessä. Tämä on johtanut vuokratuoliyrittämisen lisääntymiseen.
Yrittäjän eläke- ja muun sosiaaliturvan kehittäminen
Yrittäjän asema on heikko mihin tahansa muuhun suomalaiseen tai jopa ulkomaalaiseen Suomessa asuvaan verrattuna. Yrittäjän aviopuoliso on tulkittava palkansaajaksi ilman siirtymäaikaa, jolloin sosiaaliturva ei riipu yrittäjäpuolison tilanteesta.
Yrittäjän eläketurva jää usein merkittävästi pienemmäksi kuin yrityksen palkkaamien työntekijöiden. Tätä kohtuuttomuutta tulee vähentää.
Yrittäjäeläkemaksujen ulosottoperintä on kiellettävä tilanteissa, joissa yritys on maksuvaikeuksissa.
Yritystoiminnassa epäonnistuneille yrittäjille uusi mahdollisuus
Konkurssimenettelyt tuhoavat paitsi yrityksen, työpaikat, yrittäjän elämän, mutta myös yrittäjäperheen elämän sekä heidän tulevaisuutensa. Rahalaitokset ja myös Finnvera vaativat myönnetyille luotoille henkilökohtaiset takaukset, minkä johdosta yrittäjäperhe usein menettää kotinsa, vaikkei asunto olisikaan yrityslainojen vakuutena.
Sen sijaan kun iso yritys tekee konkurssin, joutuvat vaikeuksiin vain pienet tavarantoimittajat ja luotonantajat. Johto ja omistajat eivät joudu vastuuseen konkurssin aiheuttamista menetyksistä.
Valtio ajaa yrityksiä usein konkurssiin siksi, että suurin osa veroista ja julkisista maksuista ovat etupainotteisia eli ne maksetaan ennen kuin vastaavat tulot ovat käytössä. Verottaja ja eläkevakuutusyhtiöt tekevät maksujärjestelyjä, mutta niiden korot ovat korkeat ja maksuohjelmat tiukkoja, ja pienetkin häiriöt aiheuttavat järjestelyn purkamisen.
Maksuvalmiusvaikeuksiin joutuneen yrityksen tilanne heikkenee merkittävästi nykyisten kohtuuttomien korko- ja perintäehtojen takia. ”Pikavipeistä” puhutaan paljon, mutta niitä ottavat myös yritykset, jotka joutuvat maksamaan jopa yli 50 %:n vuotuisia korkoja saamistaan yritysluotoista. Maksuvalmiusvaikeudet johtavat maksuviiveisiin, joista hyötyvät eniten perintäyhtiöt, jotka tekevät valtavia voittoja perintätoimenpiteistä. Usein voitot siirretään veroparatiiseihin ulkomaille.
Ulosotoissa yrittäjäperheen omistus realisoidaan alihintaisina, jolloin niistä saadaan suuria voittoja edelleen myynneissä. Konkurssipesänhoitajien palkkiot ovat niin suuria, että ne valitettavan usein johtavat keinotekoisiin järjestelyihin velkojien ja yrittäjän vahingoksi. Konkurssiasiamiehen tulisi tiukemmin seurata pesänhoitajien toimia ja estää konkurssipesien hoidossa tapahtuvat kohtuuttomuudet (usein laillisuuden rajoiila toimien).
On selvitettävä miten konkurssipesien hallinta voidaan siirtää julkisen sektorin hoidettavaksi tai muulla tavalla nopeuttaa konkurssimenettelyä sekä vähentää kustannuksia.
Kaikki tämä on kohtuutonta vaikeuksiin joutuneen yrittäjän rankaisemista. Yrittäjäkoulutuksessa ei näitä riskejä juurikaan tuoda esille. Julkisen sektorin maksamiin yrittäjäkoulutuksiin on sisällytettävä pakollinen osio, jossa käsitellään yritystoiminnan riskejä maksuhäiriöistä konkurssiin asti.
Konkursseissa tulee huomioida, että vuosia toiminut yritys on maksanut merkittävän määrän palkkoja, ennakonpidätyksiä, eläkemaksuja, sosiaaliturva- ja muita maksuja, mitkä vähentävät velallisten menetyksiä. Myös alihankkijoina ja tavarantoimittajina olleet yritykset ovat saaneet aiemmin myyntikatetta, joka usein kompensoi konkurssitappion kokonaan.
Julkisen sektorin perimistä konkurssiveloista on kuitattava aiemmin maksetut verot konkurssiin johtaneiden tappiovuosien veroista ja maksuista. Lisäksi on vähennettävä käyttöomaisuuteen sisältyvät piilevät verosaamiset.
Yrityksen lopettaminen yksinkertaiseksi
Yhteisönä toimineen yrityksen lopettaminen on tehtävä yksinkertaiseksi. Nyt lopettaminen kestää puoli vuotta siihen liittyvän maksullisen piilevien velkojien kuulutusmenettelyn takia. Osakeyhtiö voitaisiin lopettaa yhtiökokouksen määräenemmistöpäätöksellä. Mikäli päätös sisältää virheen, olisivat päätökseen osallistuneet henkilöt sekä yhtiön toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen henkilökohtaisesti vastuussa velkojille aiheuttamastaan vahingosta. (edit 11.3.22) Yksinkertaisinta on menettely, jossa yhtiökokous päättää henkilöstä, joka on vastuussa yhtiön lopettamisesta.
Turha byrokratia on johtanut härskeihin laskutuksiin. Lopettamisen vaatiman työn oikea hintataso on 300-500 euroa. Etenkin juristit laskuttavat työstä jopa 20-kertaisia palkkioita. (Ks. kommenttiosio)
Pienten ja paikallisten yritysten kilpailuaseman kehittäminen
Julkiset hankinnat ovat tavara-, palvelu- ja rakennusurakkahankintoja, joita valtio, kunnat ja kuntayhtymät (tulevat hyvinvointialueet) ja valtion liikelaitokset tekevät oman organisaationsa ulkopuolelta. Julkisen hankinnan menettelyjä noudatetaan myös silloin kuin yksityiseen hankintaan saadaan yli puolet julkista tukea.
Julkinen kilpailutus suosii suuria ja monikansallisia yrityksiä silloinkin, kun nämä yritykset käyttävät veroparatiiseja välttääkseen veroja Suomessa. Aluehallinnon myötä pienten paikallisten yritysten asema heikkeni entisestään.
Paikallisten yritysten käyttö työllistää kuntalaisia, minkä lisäksi se vähentää kuljetusten tarvetta.
Paikallisten yritysten toimintamahdollisuuksiin voidaan vaikuttaa esimerkiksi siten, että kilpailutuksessa painotetaan yhtenä merkittävänä kriteerinä paikallisuutta. Lisäksi hankinta tulee jakaa pienempiin osiin, jotta myös pieni paikallinen toimija voi tehdä tarjouksen hankintaan osallistumiseksi. Kilpailutusmenettelyt ovat raskaita ja paikallisten pienten yritysten on niihin usein vaikeaa
osallistua. Etenkin kansallisen kynnysarvon ylittävissä hankinnoissa kilpailutusmenettelyjä on yksinkertaistettava. (kuva)
Julkisissa hankinnoissa liian usein voittaa toimija, joka antaa halvimman tarjouksen. Sen jälkeen lisätöillä ja tarjouspyyntöä tarkentamalla sopimuksen saanut voi laskuttaa julkisorganisaatiolta suuriakin lisäsummia. Menettelyjä tulee muuttaa siten, että tietyn rajan ylittävät lisätyöt on uudelleen kilpailutettava.
Merkittävien lisätöiden osalta hankinnasta vastaavat julkisen sektorin henkilöt tulee saattaa syytteeseen ja henkilökohtaiseen vastuuseen korruption edistämisestä tai huolimattomasta menettelystä virkatoiminnassa.
Yritystuet poistettava haitallisina
Valtion suorat yritystuet elinkeinoelämälle vuonna 2020 olivat 1,7 miljardia euroa.
Valtiontakausten ja -takuiden voimassa oleva kanta on vuodesta 2010 kasvanut 23,2 mrd. eurosta 62 mrd. euroon vuoden 2020 lopussa. (Valtion talousarvion menot 2022 ovat 65 miljardia euroa.) Myös kunnat antavat yrityksille tukia. Yritystuen piirissä oli 63.767! yritystä, joista 57.875 yritystä sai suoraa tukea vuonna 2020.
Suomi maksaa yritystukia yrityksille, jotka ovat kannattavia ilman tukiakin. Yritystukia saavat lähinnä suuret ja keskisuuret yritykset. Pienemmille yrityksille tukia annetaan normaaliaikoina lainoina tai lainatakauksina. Koronan takia myös pienet yritykset ovat saaneet 2020-21 yritystukia.
Yritystuet tulee laittaa remonttiin. Suomen nykyinen yritystukijärjestelmä on paitsi tehoton, myös moraalisesti väärin. Suuri osa tuista menee muutenkin kannattaville yrityksille ja valuu käytännössä osinkoihin, monesti vielä ulkomaille. Etenkin tuulivoimatuet ovat johtaneet moraalisesti arveluttaviin rahojen jakamisiin kannattaville yrityksille, jotka eivät edes työllistä ihmisiä.
Jos tukea tarvitaan, jaetaan ensi sijassa lainoja tai pääomalainoja tai takauksia. Jos yrityksellä menee hyvin, se pystyy tuen maksamaan takaisin. Jos yritystoiminta epäonnistuu, toteutuu tukijan riski. Tuet vääristävät kilpailua ja ne johtavat erilaiseen keinotteluun, jopa korruptioon.
Tukien sijasta etenkin ulkomaalaisomisteisilta Suomen kaivosvaroja louhivilta yrityksiltä on vaadittava vakuusmaksut, jotka ovat olennaisessa suhteessa luonnon tuhojen korjaamiseen ja entisöintiin kuluviin menetyksiin. Kaivosyhtiöt tulee saattaa selvemmin vastuuseen luontoon ja varsinkin vesistöihin kohdistuvasta haitasta. Kaivossäädäntöä on muutettava myös siihen suuntaan, että yhteiskunta, yhteisö ja maanomistaja hyötyvät enemmän kansainvälisten yhtiöiden louhimista mineraaleista.
Myös pienten yritysten starttirahojen tarpeellisuutta voidaan uudelleenarvioida, kun arvonlisäverovelvollisuuden raja on nostettu 60.000 euroon.
Yrittäjille riittää reilu ja tasapuolinen kohtelu
Yrittäjä ei tarvitse tukia eikä kannustavampaa verojärjestelmää kuin muilla työtätekevillä. Riittää kun lait, säännökset ja virkamiehet ovat reiluja yrittäjiä ja yrityksiä kohtaan. Yrittäjille riittää, kun heitä kohdellaan samanarvoisesti kuin muitakin. Reiluus tarkoittaa yksinkertaisia lakeja, joiden soveltamisessa hyväksytään inhimilliset virheet. Se tarkoittaa, että sanktiot ovat lieviä, koska kaikki yrittäjät haluavat tehdä oikein. Nyt rangaistukset yritystoiminnan virheistä ovat kohtuuttomia, kun niitä verrataan esimerkiksi väkivaltarikoksista tuomittuihin rangaistuksiin. Yrittäjät haluavat, että asiat ovat kunnossa. Parhaiten se onnistuu, kun byrokratiaa on vähän ja se on yksinkertaista.
Koskaan kaikki yrittäjät eivät voi onnistua. Siksi yhteiskunnan tulee olla reilu myös epäonnekkaita yrittäjiä kohtaan.
Yrittäjyydestä tulee antaa oikeaa tietoa kiinnostuneille ihmisille, erityisesti nuorille. Olisi myös tärkeää lisätä ns. yrittäjyyskasvatuksen osuutta kouluissa jo nuorella iällä. Yrittäjyyskasvatuksen yhtenä tavoitteena tulee olla yrittäjyysasenteen juurruttaminen nuoriin. Yrittäjyysasenteella tarkoitetaan oma-aloitteellisuuden, motivaation, itseensä uskomisen sekä rohkeuden merkitystä työelämässä, oli sitten yrittäjänä tai palkansaajana
Suomen kansantalous ei pelastu veroja korottamalla. Se ei pelastu bruttokansantuotetta keinotekoisesti kasvattamalla. Hyvinvointiyhteiskuntamme muuttuu katastrofiyhteiskunnaksi, jos velkaantumista ei saada käännettyä velan takaisin maksamiseksi. Julkisen sektorin säästöt ovat tärkeitä ja välttämättömiä, mutta nekään eivät yksin riitä pelastamaan Suomea.
Suomi kansakuntana selviytyy, jos jokainen ottaa vastuun omasta elämästään. Kukin kykyjensä mukaan. Meillä on ensisijainen vastuu omasta ja perheemme elämästä. Sitä kautta toteutuu myös vastuu kaikista suomalaisista, omasta kansastamme, myös heistä, jotka eivät omin voimin pärjää. Velaksi emme voi elää. Vähempi kulutus johtaa parempaan elämään. Tärkeintä on hyvä elämä. Eikä se tule kuluttamalla vaan elämällä, yrittämällä ja oman vastuun otolla.
Hyvässä elämässä on ylä- ja alamäkiä, eikä sitä saa silotella liian helpoksi. Julkaisen tästä aiheesta myöhemmin jutun "Potku persuksiin on parasta SOTEa".
Comments