Miksi sijoittajat haluavat ostaa suomalaisia paikallisia sähköyhtiöitä? Outokumpu, Mikkeli ja nyt vuorossa on Pori.
Tärkeämpää olisi pohtia, miksi pienet kaupungit kuten Outokumpu, Mikkeli ja Pori halusivat/haluavat myydä energiayhtiöstä suuren osuuden ulkomaille.
Porissa isot asiat päätetään strategiaan perustuen. Ääneen lausumaton strategia on, että energiayhtiökauppa mahdollistaa entisen menon jatkamisen. Mitään ei tarvitse muuttaa, ylisuuri hallinto voi jatkaa kuten aina eikä toiminnan tehostamistoimenpiteitä tarvita.
Ovatko Porin virkamiehet ja valtuutetut viisaampia pörssipelureita kuin sijoituksia työkseen tekevät ammattilaiset?
Olen tehnyt viime kuukausina asiasta perusteellisia selvityksiä. Viimeisin Mikkelin sähköstä tekemäni selvitys voidaan lukea vaihtamalla Mikkelin tilalle nimi Pori. Kirjoitus osoittaa kuinka vähemmistöosakas todellisuudessa sanelee kaupungille mitä tehdään ja milloin. Sama on edessä Porissa.
Linkit
Tekevätkö kunnat yritysjärjestelyissä laittomuuksia? 15.1.2025 Mikkelin sähköyhtiökaupan kummallisista perusteluista.
Jättäkää meille edes vesi - vielä kerran 16.11.2024 veden muuttaminen liikelaitokseksi ja osakeyhtiöksi
Kun menee sutta pakoon, tulee karhu vastaan 12.11.2024 Mikkelin sähköyhtiön myynnistä ulkomaisille sijoittajille
Näin toimii demokratia Porissa
Porissa demokratia toteutuu siten, että valtuutetut voivat tutustua muutaman päivän ajan ”kaupan toteuttamista varten valmisteltuihin asiakirjoihin, kauppakirjaan ja osakassopimukseen liitteineen, ennen kokousta”, jossa asia päätetään. Asiakirjoja saa lukea, mutta niiden sisältö on salaista. Aika mahdotonta selvittää kaupan mielekkyyttä vain papereita lukemalla.
Voin todeta, että minulta meni työpäivinä yli viikko selvittää Mikkelin sähköyhtiön myynnin merkitystä kaupungille, ja olen ollut lukuisten yrityskauppojen asiantuntijana vuosikymmenten ajan. Sääliksi käy Porin valtuutettuja.
Mikkelissä ostaja kirjoitti osakassopimuksen. Onko Porissa omaa osaamista? Mitä osaamista ruotsalainen eläkerahasto tai sen Suomeen perustama hallintoyhtiö pystyy tuomaan energialaitoksen toimintaan? Hintoja osaa korottaa talon vahtimestarikin; siihen ei tarvita ulkomaalaisia saalistajia.
Porin kaupunki ei ole saanut osinkoja Energiasta. Mistä rahat nyt tulisivat ja vielä tuplana, jotta ruotsalaisetkin pääsevät jaolle? Lupaukset ovat sanoja ilman sisältöä. Porin Energiayhtiö on käyttänyt liiketoiminnan tuloksen tähän asti investointeihin ja velkojen lyhennyksiin - sinänsä varsin viisasta toimintaa.
Porissa oli tehty kuntalaisaloite siitä, ettei Energiaa eikä sen osaa saada myydä. Kaupunginhallitus päätti 20.1.25 yksimielisesti, ettei aloite aiheuta toimenpiteitä ja asia on loppuun käsitelty. Asiat on siis sovittu jo kauan sitten ja valtuustokäsittely on vain teatteria.
Mitä, missä, milloin
Mikkeli myi viime vuonna 49 % sähköyhtiöstään ulkomaiselle sijoittajalle 132 miljoonan euron kauppahintaan. Hinta oli veijarihinta, koska sijoittaja sai heti 30 miljoonan euron osingot sähköyhtiöstä. ESEn liikevaihto vuonna 2023 oli 68 miljoonaa euroa, eli yhtiön arvoksi oli katsottu 269 miljoonaa euroa eli 4 kertaa liikevaihto.
Pori on sopimassa sähköyhtiönsä 49 % osuuden myymisestä ruotsalaiselle eläkerahastolle 360 miljoonan euron hintaan. Yhtiön velattomaksi arvoksi (EV) oli määritelty 905 miljoonaa euroa eli 7 kertaa liikevaihto. Mistä ihmeestä noin korkea hinta on saatu. Konsernitaseen oma pääoma on 166 miljoonaa euroa. Koska raha on samanarvoista kaikkien käsissä, on tuo arvo saatu osoittamalla, että energiantuotannon rakennusten, koneiden ja laitteiden sekä sähkönsiirtoverkon tasearvo 350 miljoonaa euroa onkin kaksinkertainen eli yli 700 miljoonaa.
”Yritysarvo (EV), toiselta nimeltään velaton arvo, kuvaa pörssiyhtiön markkina-arvoa lisättynä korollisilla nettoveloilla. Listaamattomalla yhtiöllä yritysarvolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi arvonmäärityksen lopputuloksena määritettyä yrityksen velatonta arvoa.”
Fortumin markkina-arvo pörssissä on 12,5 miljardia euroa (23.1.25) eli 1,8-kertainen liikevaihtoon verrattuna. Pääsääntöisesti pörssi ylihinnoittelee osakkeen arvon korkeammaksi kuin samanlaisen listaamattoman osakeyhtiön,
Kone Oyj on maailman suurimpia hissiyhtiöitä ja menestynyt kaikilla mittareilla hienosti. Koneen osakkeiden markkinahinta pörssissä on 2,3 kertaa sen liikevaihto 2023.
Sekä Mikkelin että Porin sähköyhtiö myyvät kaukolämpöä sekä veloittavat sähkönsiirtomaksuja. Kumpikin yhtiö on siirtänyt sähkön myynnin ulkopuoliselle. Uutta liikevaihtoa on vaikeaa saada muutoin kuin hinnan korotuksilla.
Millä rahalla maksetaan investoinnit ja osingot? Kaipa ruotsalainen eläkerahasto haluaa osinkoja kauppahinnan vastineeksi?
Miksi joku ruotsalainen eläkerahasto haluaa maksaa Porin Energian osakkeista koko huomioiden kaksi kertaa enemmän kuin englantilainen sijoittaja Mikkelin yhtiöstä? Mikkelin yhtiöstä sijoittaja on jo myynyt osan osakkeistaan voitolla eteenpäin tanskalaiselle eläkerahastolle.
Eläkerahastot eivät ole hyväntekijöitä
Vuonna 2023 eläkesijoittajien keskimääräinen nimellistuotto oli 8,2 (–8,4 vuonna 2022) prosenttia. Keskimääräinen inflaatiokorjattu reaalituotto jäi 2,1 (–14,7) prosenttiin.
Suomalaisten toimijoiden reaalituotto oli -0,2 (–11,5) prosenttia. Ruotsalaisten toimijoiden keskimääräinen tuotto –1,2 prosenttia jäi tätäkin heikommaksi ja pääomasijoituksiin keskittynyt puskurirahasto AP6:n inflaatiotarkistettu tuotto oli vertailujoukon heikoin, –5,1 prosenttia. Ruotsissa lakisääteinen eläkejärjestelmä on osittain rahastoitu ja puskurirahasto on hajautettu usealle toimijalle (AP1-AP6, joista AP6 keskittyi osakkeisiin).
Energiayhtiö on verkon ja kaukolämmön osalta paikallinen monopoli, mikä takaa turvatun tuoton maailman muusta menosta huolimatta. Sähköä ilman ei yhteiskunta eivätkä kansalaiset voi elää ja toimia, mikä mahdollistaa helpon hintojen korottamisen.
Suomalaisten eläkevarojen tuotto on vuodesta 1997 ollut nimellisesti 5,9 ja reaalisesti 3,9 prosenttia. Jos Porin Energiasta ruotsalaiselle eläkerahastolle osinkoina maksettava tuottotavoite olisi 3 % vuodessa, tulisi Ruotsiin siirtää vuosittain 10,8 miljoonan euron osingot. (Korot käsitellään osingoista erikseen, koska niitä vastaavat annetut lainat.) Kauppahinta tulisi kuitatuksi 33 vuoden osingoilla. Palkansaaja kerää eläketurvaan varoja keskimäärin noin 40 vuoden ajan, joten eläkerahaston tuottotavoite tulee toteutumaan eläkkeensaajan kannalta mielekkäässä ajassa.
Pori Energia Oy ei ole maksanut osinkoja ainakaan viime vuosina. Osingot olisi maksettava myös Porin kaupungille suurempana (51 % omistus), mikä tarkoittaisi vuosittain 20 miljoonan euron osinkojen maksua. Mistä rahat?
Porin Energia-konsernin voitto ennen veroja toissa vuonna oli 19,6 miljoonaa euroa. Koko voiton maksaminen osinkoina toteuttaisi eläkerahaston tuottotarpeen sekä kompensoisi Porin kaupungin menettämät korkotulot energiayhtiöstä.
Jos joku porilainen valtuutettu innostuu menemään lukemaan osakassopimusta ennen valtuuston kokousta 27.1.25, kannattaa erityisesti lukea kohdat, joissa sovitaan tuloksen käyttämisestä ja voiton jaosta.
Mutta, mutta
Millä rahalla tehdään investoinnit? Energia- ja lämmöntuotantoon tehtiin vuonna 2023 16,9 miljoonan euron investoinnit, jotka jouduttaisiin jatkossa tekemään velaksi. Tuolla investointitasolla kauppahinta olisi käytetty 21 vuodessa.
Eikä 20 miljoonan euron voittoa voi jakaa osinkoina, koska siitä on maksettava 4 miljoonan euron yhteisöverot. Jos hintoja korotetaan, niiden päälle tulee 25,5 %:n arvonlisävero ja korotuksen tuomasta voitosta menee 20 % veroa.
Kaiken maksajana on aina porilainen veronmaksaja, joka samalla on sähkön kuluttaja. Sähkön hinnan korotukset maksaa pienituloinenkin, joka ei joutuisi maksamaan tuloveroja.
Porilainen maksaa korotetun sähkön hinnan nettotuloistaan, eli tuloista verojen jälkeen. Hän joutuu samalla maksamaan välistävetäjän eli valtion veroja hinnan korotuksesta. Halvemmaksi tulisi maksaa sama raha korotettuna kunnanverona, eikä tarvitsisi maksaa osaa rahoista Ruotsiin. Mutta tällainen logiikka menee useimpien kunnan päättäjien ymmärryksen ohi. Valtuutettu ei osaa miettiä rahan käyttöä edes 4 vuoden vaalikauden ajaksi, saatikka 30 vuodeksi, joka on eläkerahaston ajatteluketjun pituus.
Jos työntekijän ay-järjestö neuvottelee parin prosentin palkankorotuksen korkeamman sähkön hinnan maksamiseksi, työntekijä joutuu maksamaan korkean marginaaliveron, työeläkemaksun ja erilaisia sosiaalimaksuja palkastaan. Sähkön hinnan korotuksen suurin voittaja onkin sosialismia ja sen tuomaa tuhoa kohti matkaava Suomen valtio.
Porin Energialla oli 2023 lopussa rahalaitoslainoja 77 miljoonaa euroa sekä erilaisia konsernivelkoja Porin kaupungille 100 miljoonaa euroa. Korkoja Energia maksoi 2023 6,6 miljoonaa euroa, josta 4,7 miljoonaa euroa Porin kaupungille. Energialla on jostain käsittämättömästä syystä annettu 50 miljoonan euron pääomalaina, josta on maksettu vähintään 5 prosentin korko vuosittain. Kaupungille maksetaan selvästi suurempi korko kuin rahalaitoksille, mikä tilinpäätöksen mukaan on markkinaehtoista.
Mikkelissä sijoittaja saneli osakassopimuksessa sen, että kaikki kaupungin lainat siirtyivät sijoittajatahon etsimille ulkomaisille lainoittajille. Konsultit ovat samat Porissa kuin Mikkelissä, joten näin varmaan tehdään Porissakin. Se tarkoittaa 7 miljoonan euron korkojen siirtämistä pois Porista ja Satakunnasta ulkomaisille sijoittajille, ehkä juuri ostaja-eläkerahastolle. Tämä on sitä uutta (negatiivista) elinvoimaa, jota kauppa tuo Poriin.
Mitä tapahtuu, jos kauppa ei toteudu
Porin kaupungilla oli korollisia velkoja 328 miljoonaa euroa 31.12.23. Kaupunkikonsernin velat olivat 549 miljoonaa euroa. Eipä kaupungista noilla velkamäärillä itsenäistä rahoitustuottojen kerääjää ole.
Outokumpu näyttää mallia - lue ennen valtuuston kokousta
Brittiläisen jättimäinen sijoitusyhtiö Aberdeen Standard Investmentsin (ASI) hankki määräenemmistön (66 prosenttia) pohjoiskarjalaisen kaupungin, Outokummun energiayhtiöstä. Outokummun kaupungille jäi yhtiöstä 34 prosenttia. Kaupunki sai rahaa 60 miljoonaa. Vai saiko? Kuten Mikkelissä 4 vuotta myöhemmin, liiketoiminta siirrettiin perustetulle tytäryhtiölle Okun Energia Oy:lle.
Liiketoiminta myytiin 75,6 miljoonalla eurolla tytäryhtiölle. Tytäryhtiön SVOP-rahastoon kirjattiin 80,4 miljoonan euron SVOP-rahasto. Järjestely rahoitettiin ottamalla uutta lainaa 29,7 miljoonaa euroa (mistä? sijoittajan lähipiiristä?). Jotta kaikki menisi Pohjois-Karjalassa yli hilseen, yhtiö on tehnyt 5-vuotisen koronvaihtosopimuksen.
Heti myynnin jälkeen emoyhtiö jakoi 30,3 miljoonan euron osingot. Osingoista sijoitusyhtiö sai 20 miljoonaa euroa, eli todellinen kauppahinta on suurimmalta osalta huvennut taivaan tuuliin. Velat ovat jääneet.
Osinkoja on jaettu reippaasti, esimerkiksi viime vuonna 1,5 miljoonaa euroa, josta miljoona sijoittajalle. Vuotta aiemmin 4 miljoonaa ja 2022 2 miljoonaa. Kaupan jälkeen sijoittaja on tyhjentänyt Energia-yhtiötä itselleen osingoilla 25 miljoonaa euroa. Ja tuonut tilalle uutta velkaa.
Kun huomioi Outokummun kaupungin saamat osingot, on osinkoja maksettu kaupan jälkeen enemmän kuin energiayhtiön konserniliikevaihto oli kolmena ensimmäisenä vuotena (29 miljoonaa euroa). Eiväthän edes hölmöläiset ole noin sekopäitä.
Okun Energian liikevaihto on ollut toimintavuosina 2021-2023 9-10,3 miljoonaa euroa vuosittain. Sen toiminta on ollut koko ajan tappiollista puolen miljoonan – 2,2 miljoonan euron välissä, koska se rahoittaa konserniavustuksilla emoyhtiötä.
Koska rahaa ei ole ollut tällaiseen temppuiluun, on tytäryhtiö velkaantunut rankasti.
Ennen sijoittajien tuloa Outokummun Energian liikevaihto oli 2019 9,8 miljoonaa euroa eli samaa tasoa kuin tytäryhtiön liikevaihto järjestelyn jälkeen. Vuoden 2020 liikevaihto oli 8,4 miljoonaa euroa ja liikevoitto 75,7 miljoonaa euroa liiketoiminnan myymisestä tytäryhtiölle. Sen jälkeen emoyhtiö on tuottanut vain tappiota.
Yle uutisoi: ”Uudet omistajat perustavat yhdessä uuden yhtiön, josta Outokummun kaupunki ostaa 34 prosenttia "alennettuun" 20 miljoonan euron hintaan.” Tuo uutinen vaikuttaa oudolta. Ostiko Outokumpu tytäryhtiöstä vähemmistön 20 miljoonalla? Siinä ei ole ollut mitään järkeä. Ei ole voinut ostaa, koska konserniavustuksen ehtona on 90 %:n omistus. Vai ostiko se oman yhtiön vähemmistön uudestaan.
Porilaiset, mitä tapahtuu 2025 energian tiimoilta. Se tulee olemaan jännittävämpää kuin Porin Ässien menestyksen seuranta SM-liigassa. Onko kaikki kerrottu? Vai alkaako energian playoffs kesken vuoden?
Porilaiset: jos ette tiedä, mitä olette tekemässä, älkää myykö!
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan ja tuloverotuksessaan sekä arvonlisäveron (14 %), koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
Comments