Suomen kuntoon saattaminen edellyttää todellisia toimenpiteitä nyhräämisen ja turhan puhumisen sijasta. Tässä kirjoituksessa esitän valtuustojen lopettamista, alueiden yhdistämistä viideksi alueeksi sekä jäljelle jääville kaupunkien ja kuntien hallitusten jäsenille taloudellisen vastuun tekemistään päätöksistä. Alueiden yhdistämisen vaihtoehtona esitän niiden muuttamisen kunniksi ja nykyisten kuntien lopettamista alueen suurinta kaupunkia lukuunottamatta.
Lisäksi esitys sisältää ehdotuksen kansanedustajien määrän alentamiseksi sataan sekä presidentin vaalin siirtäminen eduskunnan tehtäväksi.
Kaikenlaiset pormestariviritykset huit helvettiin ja kaupungin johdon minimoiminen ja poliittisten nimitysten kieltäminen. Lisäksi kieltäisin kaikilta julkisilta toimijoilta arvopaperisijoittamisen*) yhteisillä rahoilla.
Siirtymäkauden aikana valtuustojen jäsenten määrä vähennettäisiin kolmannekseen nyt huhtikuussa valittavista.
Kuntapäättäjillä on näennäinen valta kaavoituksen kautta tuulivoimasta, datakeskuksista ja kaivoksista. Näistä saatavat kiinteistöverotulot sokaisevat kuntapäättäjien pään, etenkin koska valtio tulee maksumieheksi kun nuo hankkeet tuovat miljardien kustannuksia. Tätä käsitellään kirjoituksen lopussa.
*) Kuntien sijoitustoiminnasta kirjoitan tämän jutun jatko-osassa, joka ilmestyy lähipäivinä.
Turhat valtuutetut
Olin Vantaalla valtuutettuna 2012-2017 huhtikuuhun. Se oli turhauttavin vaihe elämässäni koskaan.
Suurin osa valtuutetuista on tyhjän panttina. Useimmat eivät käytä valtuustossa lainkaan puheenvuoroja, ja sitten on suupaltteja, joilla on mielipide vähän joka asiaan. Mutta päätöksentekoon puheilla ei ole mitään merkitystä. Virkamiesten esitykset hyväksytään kunnanhallituksissa ja sen jälkeen valtuutetuille jää vain pskanpuhuminen ja nappien painaminen annettujen määräysten mukaan.
Vaikka joku valtuutettu osaisikin jonkun asian, hänelle ei anneta sen käsittelyyn mahdollisuuksia. Valtuustoaikanani esityslistat saatiin perjantaina illalla/iltapäivällä ja kokoukset alkoivat maanantaina kello 17. Listat saattoivat olla liitteineen yli 500-sivuisia. Kuka niihin voi perehtyä?
Muistaakseni kaikesta puheenpärinästä huolimatta neljän vuoden aikana valtuusto muutti vain yhden kaupunginhallituksen (= virkamiesten) esityksen. Siinäkin kaupunginhallituksen jäsen esitti korjattavaksi hallituksen päätökseen pujahtaneen virheen.
Valtuustokautenani tehtiin yksi suuri päätös: Apotti. Siihen minulla olisi ollut sanottavaa, mutta perehtymisaika oli mahdottoman lyhyt. Esitin yhdessä vieressäni istuvan valtuutetun kanssa, että asia pitää käsitellä perusteellisesti aikaa ja asiantuntemusta käyttäen. Meidät jyrättiin ja jätettiin sitten pöytäkirjalausuma, joka oli yhtä tyhjän kanssa.
Apotti on sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmä, joka yhdistää sosiaali- ja terveydenhuollon tiedot yhteen ja samaan järjestelmään. Valtuustokäsittelyn aikaan sen valtakunnallisiksi kustannuksiksi kerrottiin 350–450 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana. Totuus oli aivan muuta, ilmeisesti miljardi euroa ylitettiin kirkkaasti. Mitä suurempi asia, sitä vähemmän se valtuutettuja kiinnostaa.
Maahanmuuttokiima on etenkin vihervasemmistolaisille valtuutetuille kaikkein tärkein perustelu päätöksille. Valtuustoon tuotiin hieno uusi maahanmuutto-ohjelma, jossa oli kymmenen hyvää ja kymmenen kaunista puuhastelua tulijoiden viihtymiseksi. Esitin, että ohjelma pitää palauttaa valmisteluun, koska siinä ei ollut yhtään eurolukua kertomaan, mitä tämä kaikki maksaa. Sain hirmuiset haukut etenkin vihreiltä ja kommunisteilta. Olen kuulemma hirmuinen fasisti ja rasisti. Haukkuminen oli niin hävytöntä, että seuraavaa kokousta ennen vihreiden ryhmänjohtaja tuli pyytämään anteeksi. Mutta ei hän sitä pyyntöä julkisesti esittänyt.
Mikään ei ole muuttunut 10 vuodessa. Nyt aikuisille vantaalaisille (kehitysmaalaisille) pidetään pyöräilykursseja 130.000 eurolla.
Monet valtuutetuista ovat siellä vain kuluttamassa aikaansa ja keräämässä kokouspalkkioita, minkä takia yritetään päästä mahdollisimman moneen lautakuntaan jäseneksi. Tämän ovat heikkona hetkenään tunnustaneet jotkut valtuutetut suoraan minulle.
Itse halusin vain tarkastuslautakunnan jäseneksi. Se oli varsin hupaisaa toimintaa. Kaupungin reviisori valmisteli kokoukset, jotka olivat lähinnä tutustumista kaupungin toimintoihin kuten kierrätyskeskukseen ja vesilaitokseen. Kokouksissa vastuuhenkilö esitteli yksikön toimintaa. Halusin tarkastaa itsenäisesti maahanmuuttoon käytettäviä rahoja, mutta lautakunta epäsi työn edellyttämällä, että haen lautakunnalta luvan suunnittelemaani työhön. Tarkastus on usein sitä, että yksi havainto johtaa toiseen tarkastuskohteeseen, toinen kolmanteen jne. Kerran kuukaudessa pidettävästä kokouksesta luvan hakeminen tarkastuksen suorittamiseen johti mahdottomuuteen ja luovuin suunnitelmastani.
Kolmen tunnin kokouksen ylittämisen jälkeen sai lisäpalkkion. (Palkkioajat klo 18, 21, 24). Kun kello ylitti keskiyön, sai toisen lisäpalkkion. Eräs vihreä valtuutettu meni puhujapönttöön lausumaan Lauri Viidan runoja kokousta pitkittääkseen.
Kuntaveroprosentti (kuva) aleni monissa kunnissa yli 50 % vuoden 2022 veroon verrattuna. Se tarkoittaa, että rahallinen aleneva vaikutus kuntavaltuustojen päätöksiin oli yli puolet. Siitä voidaan tehdä johtopäätös, että yli puolet valtuutetuista voitaisiin poistaa.
Mitä tehdä aluevaltuustoille
Aluehallinto on yksi yhteiskuntamme suurista virheistä. Se tehtiin lehmänkauppana naisviisikkoministereiden toimesta. Alueille keskustapuolue sai työnnettyä elätettäväksi omaa kannattajakuntaansa huippupalkoille.
Aluehallintoa voitaisiin järkeistää vähentämällä nykyiset 21 aluetta viideksi (Lisäksi Helsinki on oma alueensa).
Mutta toinen vaihtoehto olisi tehovaikutuksiltaan aivan eri luokkaa. Muutetaan nykyiset alueet kunniksi ja luovutaan nykyisestä alueportaasta ja maakuntahallinnosta kokonaan. Jotta uusi iso kunta ei muodostuisi liian suureksi valtuutettujen temmellyskentäksi, jätettäisiin alueen tärkein kaupunki itsenäiseksi ja alueen muut nykyiset kunnat yhdistettäisiin. Esimerkiksi Etelä-Savossa olisi muutoksen jälkeen kaksi kuntaa: Mikkeli ja muu Etelä-Savo.
Kuntaliitokset ovat tuhonneet alueet, jotka on liitetty isompaan. Esimerkiksi Etelä-Savossa Anttola, Haukivuori, Mikkelin maalaiskunta, Ristiina ja Suomenniemi ovat kuihtuneet ylivelkaisen Mikkelin jyrätessä ne alleen.
Kuntien itsenäisyys on näennäistä. Ne toteuttavat eduskunnan säätämiä velvoitteita ja itsenäinen päätöksenteko on marginaalista. SOTE poisti 60 % kuntien toiminnoista veroprosentin muutoksen perusteella laskien.
Isoissa kunnissa valvonta on iso ongelma. Kuntien tilintarkastus ja tarkastuslautakunnat ovat näpertelyä. Pienessä kunnassa nähdään läheltä, jos kunnanvaltuusto alkaa toteuttaa jotain erittäin kalliiksi tulevaa hanketta. Isoissa kunnissa voidaan tehdä hankkeita, joissa korruptio vie ison osan käytettävästä rahasta. Älyttömien hankkeiden ja korruption estämiseksi ei ole toimivaa ratkaisua, koska kansa on muuttunut välinpitämättömäksi. Tehokkain keino olisi objektiivinen media, mutta sellaista ei saada niin kauan kuin Sanoma ja Yle ovat vihervasemmiston hallussa.
Pieni on aina kauniimpaa, tehokkaampaa ja inhimillisempää kuin suuri. Siksi kannatan pieniä kouluja, kyläkauppoja, pieniä terveysasemia ja pientaloasumista. Vaikka nykykunnista luovuttaisiin, ei se älykkäästi toimien tarkoita pienistä luopumista.
Minulla on kaksi kotikuntaa Perttelin Hiisi ja Ristiina. Olen asunut myös Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla, enkä ole niitä pitänyt kotikuntana. Hiiden kylä oli lapsuudessani elinvoimaisempi kuin useimmat nykyiset alle 3000 asukkaan kunnat. Kyläkirjani kertoo, millaista oli elää aktiivisessa pienessä kylässä.
Aluevaalien äänestysprosentti 2022 47,5 %, kuntavaalien 2021 55,1 %, eduskuntavaalien 2023 71,9 %, Euroopan parlamenttivaalien 2024 42,4 %.
Taloudellinen vastuu päätöksistä
Valtuustot on kiero tapa siirtää vastuu virkamiehiltä ja kaupunginhallituksilta taholle, jolla on ainoastaan poliittinen vastuu eli vastuuta ei ole lainkaan kenelläkään. Epäonnistuneen virkamiesvalmistelun takia valtuustot voivat tehdä miljoonia euroja maksavia virhepäätöksiä, joista kukaan ei joudu vastuuseen. Mikkelin kaupunki ajautui tällaisten päätösten takia kriisikunnaksi, jonka välttämiseksi myytiin puolet kaupungin omistamasta energiayhtiöstä.
Vantaan kaupungissa oli viime vuosisadalla mittavia keinotteluja rakentamiseen ja kaavoitukseen liittyen. Mukana oli myös valtuuston puheenjohtaja, jonka yhtiöiden kautta tekemien miljoonien markkojen kiinteistökaupat tulivat veronmaksajien maksettavaksi. Poliittisesta vastuusta kertoo kaiken se, että mies valittiin myöhemmin apulaiskaupunginjohtajaksi ja kaupunginjohtajaksi. Kaiken jälkeen hän sai tuomion lahjusrikkomuksesta, josta seurasi sakkorangaistus.
Jos yritystoiminnassa yrittäjä tekee virheen, jonka seurauksena yritys menee konkurssiin, vastaa yrittäjä henkilökohtaisesti osasta yrityksen veloista ja hän menettää tulevaisuutensa, kotinsa, perheensä ja saattaa joutua vankeuteen.
Kun yhteiskunnallinen päätös johtaa valtion tai kuntien ylivelkaantumiseen (käytännössä konkurssiin) ja yhteiskuntarauhan tuhoamiseen, kukaan ei ole vastuussa. Ei edes poliittisessa vastuussa, koska suomalaiset päinvastoin kannattavat tuholaisiaan.
Viime vuosien suurimpia virheitä yhteiskunnallisessa päätöksen teossa ovat olleet humanitaarinen maahanmuutto ja SOTE-uudistus. Jos yrityksellä on tappiollista toimintaa, se lopettaa sen. Julkisen sektorin tuhoisia toimintoja ei pystytä peruuttamaan, eikä edes korjaamaan. Jotain toki yritetään, mutta se johtaa vain vahingon suurenemiseen (esimerkiksi kaikenlainen kotouttamiseen tuhlattava raha.)
Valtuutetuille tulisi säätää taloudellinen vastuu päätöksistä, jotka on tehty ilman huolellista valmistelua ja jotka ovat johtaneet kunnan rahallisiin menetyksiin. Se voi tuntua kohtuuttomalta, mutta sillä olisi suuret vaikutukset siihen, millaista väkeä tulee ehdolle vaaleihin ja millaisia päätöksiä tehdään. Esimerkiksi omassa ammatissani tilintarkastuksessa, tarkastaja voi joutua korvausvelvolliseksi yrityksen hallituksen tekemästä taloudellista vahinkoa aiheuttaneesta päätöksestä, jota tilintarkastaja ei ole työssään huomannut.
Kansanedustajien määrä sataan
Suuri osa kansanedustajina on vain jonon jatkona painamassa puoluejohdon vaatimaa nappia. Kuinka moni suomalainen osaisi luetella edes oman vaalipiirinsä kansanedustajat. Koska he eivät ole koskaan esillä, mitä nyt satunnaisia puheenvuoroja saattavat pitää eduskunnan kyselytunneilla. Kun tämä turha joukko saadaan pois eduskunnasta, toiminta tehostuu, tyhjän puhuminen vähenee ja kansalle puuta heinän esittäminen vähenee.
Presidentin valinta eduskunnalle
Kansa ei osaa valita presidenttiä. Viimeksi toisella kierroksella valittavina olleista voidaan olla montaa mieltä. Monissa sivistysvaltioissa eduskunta valitsee presidentin. Saman voisi tehdä Suomessakin. Meillä eduskunta on valinnut presidenteiksi K.J. Ståhlbergin (1919), Risto Rydin (1943), Carl Gustav Mannerheimin (1944), Juho K Paasikiven (1946) ja Urho K Kekkosen (1974). On mahdotonta kuvitella, että kansa olisi suoralla vaalilla osannut valita yhtä hyvin nuo presidentit.
Kun on tosipaikka, eduskunta osaa valita parhaan presidentin. Hömppäaikoina valinta voi osua Sanna Marinin kaltaisiin kansanedustajiin. Mutta sama riski on suorissa presidentin vaaleissakin.
Tuulivoima, datakeskukset ja kaivoksetko pelastavat Suomen?
Kun julkinen päätöksenteko on mitä on, se mahdollistaa kaikenlaisen keinottelun ja suomalaisten hyväksikäytön. Kun kunnat ovat taloudellisissa vaikeuksissa, ne hyväksyvät ulkomaalaisten tekemät ryöstöhankkeet Suomeen.
Miljardit eurot ulkomaille, Suomeen pennosia kiinteistöveroina ja kaikki ongelmat vesien tuhoamisesta ja entisöinnistä suomalaisten maksettavaksi.
Sama poliitikko voi eduskunnassa kiihkoilla Suomen metsien käytön vähentämisestä tai jopa lopettamisesta. Sitten kunnanvaltuustossa sama henkilö äänestää kaavoituksen muutoksen puolesta ja näin mahdollistaa valtavien tuulivoimapuistojen rakentamisen. Metsää tuhotaan surutta ja kunta usein osallistuu teiden rakentamiseen tuulivoimala-alueelle. Näin tehdään, koska kuntatalous on kuralla ja tuulivoimaloista saadaan kiinteistöveroa, toisin kuin metsistä.
Kaavoitusmenettelyt ovat kummallisia. Jos kuntalainen rakentaa omalle tontilleen rakennuksen, hän joutuu selvittämään muun muassa rakennuksen etäisyyden tien keskilinjasta, etäisyyden naapurin rakennuksesta, rakennuksen katon kaltevuuden, kattoharjan suunnan, rakennuksen värityksen ja pintamateriaalit.
Kun ulkomainen sijoittajaryhmä rakentaa maastoon 300 metriä korkeita myllyjä, joissa 200 metrin korkeudessa roottorin navassa vatkaa satoja litroja öljyä, joiden 100 metriä pitkät roottorin lavat saattavat rikkoontua, joiden jättimäisiä lapoja syövä eroosio levittää ympäristöön mikromuoveja, joiden roottorin lapoihin kuolee lintuja, massoittain hyönteisiä, ja joiden roottorin lavat aiheuttavat jatkuvaa ääntä pitkälle ympäristöön - ei Suomessa ole valtakunnallista määräystä siitä miten lähelle asutusta tällaisia tuomiopäivän laitteita saa rakentaa.
Toinen päättäjille kiimainen investointikohde ovat datakeskukset, joita monet kunnat himoitsevat työpaikkojen ja kiinteistöverojen saamiseksi. Investointirahoista suurin osa menee ulkomaille, koska laitteiden osuus investoinnista on yli kaksi kolmannesta. Kun datakeskuksia alkaa olla joka niemessä ja notkelmassa, Suomen kantaverkko ei riitä tarvittavan sähkön siirtoon. Verkon vahvistamisessa miljardi euroa on vain pieni käsiraha. Datakeskusten tuottaman hukkalämmön hyötykäyttö ei riitä kompensoimaan datakeskusten negatiivisia vaikutuksia. Ja jos sähkö on enenevässä määrin tuuli- ja aurinkovoimaa, jätetään suomalaiset tylysti ilman sähköä talvipakkasiin.
Kuntapäättäjien kiiman kohde ovat aina olleet kaivokset. Suomessa on maailman pienimpiin kuuluva kaivosvero: metallimalmien vero on 0,6 prosenttia metallimalmin sisältämän metallin verotusarvosta. Verotusarvo määritellään kerran vuodessa.
Hyvät ihmiset puhuvat Afrikan luonnonvarojen ryöstöstä länsimaiden hyvinvoinnin lisäämiseksi. Tosiasiassa Suomessa tehtävä luonnonvarojen otto on Afrikkaa paljon pahempaa.
EU laittoi listoilleen kuusi suomalaista kaivosta, jotka pitää rakentaa pikamenettelyssä. Näin muut EU-maat saavat halpaa metallia erilaisiin tarpeisiin.
Eduskunnan pitää pikamenettelyssä korottaa kaivosvero vähintään 40-kertaiseksi.
Tiedot Suomessa toimivista metallimalmikaivosyhtiöistä ovat lohduttomat. Kaivosveroa perittiin vasta 2024. Vuoden 2023 tiedoilla vero olisi liikevaihdosta laskettuna niin mitätön, ettei se kattaisi edes Terrafamen (Talvivaaran) pääomittamista 2025 (30 milj. €).. Talvivaaraan on laitettu veronmaksajien rahaa yli 600 miljoonaa euroa, eikä loppua näy.
Ketä äänestäisi kunta- ja aluevaaleissa?
En ole huomannut yhdenkään ehdolla olevan esittäneen keinoja, joilla kuntatalous saadaan rakenteellisesti kuntoon. Sen sijaan kaikkea hyvää lupaavia ehdokkaita on pilvin pimein. Eikä yksikään kerro, miten hyvä rahoitetaan. Keinona en pidä vasemmistoliiton puheenjohtajan esitystä: otetaan rikkailta.
Tässä sattumanvaraisesti eteen tulleen ehdokkaan vaaliohjelma. Nimeä ja puoluetta ei kannata mainita, koska samanlaisia ohjelmat on kaikilla muillakin.
Tavoitteitani:
Turvallinen elämänkaari iästä ja asuinpaikasta riippumatta!
Valtiovallan asenteella tyhjentää maaseutu tulee saada stoppi!
Yrittäjille on luotava toimintaedellytyksiä!.
Päätöksiä tehtäessä eri hallintokunnissa pitää miettiä, mitä kulloinenkin esitys vaikuttaa elinvoimaan!
Nuoria on kuultava ja kuunneltava herkällä korvalla ja huikeitakin ideoita ottaa onkeen ja samoin lapsiperheiden toiveita.
Kulttuuri on asukkaille voimanlähde ja henkireikä, kulttuuri tarvitsee tilansa.
Suomen monipuolisin urheilupuisto tarvitsee osansa ja päivitystä,
Yhteistyö yli kunta- ja puoluerajojen on hyvin suotavaa!
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
