Kiitos Jyrki Kataiselle, Jan Vapaavuorelle ja Pekka Haavistolle. Ja Fortumin ahneelle johdolle Markus Rauramo** etulinjassa
Sähköverkkoyhtiö Carunan omistajat aloittivat oikeudenkäynnin USA:ssa Suomen valtiota vastaan, koska energiavirasto oli viime joulukuussa muuttanut kohtuullisen tuoton laskentasääntöjä siten, että sähkönsiirron hintojen maksimikorotukset ovat jatkossa pienemmät kuin tähän asti. Merkittävin muutos johtuu tiukemmista jälleenhankintahinnan laskentatavoista.*
Samasta syystä Caruna ja noin 70 muuta suomalaista verkkoyhtiötä ovat tehneet valituksen Suomessa markkinaoikeuteen.
Oikeutta on kiva käydä. Jos Suomi häviää, saa Caruna valtavat korvaukset kohtuuttomien hintojen korotusten alentamisesta nyt ja tulevaisuudessa. Jos Suomi voittaa, Carunan asiakkaat maksavat oikeudenkäyntikulut siirtomaksuissa. Ja siirtomaksut vain kasvavat.
Oikeudenkäynti sai minut vielä kerran selvittämään Carunan tuhoisia vaikutuksia Suomen sähkömarkkinoille.
*) Energiaviraston julkaisu ”Verkkotoiminnan kohtuullisen hinnoittelun valvontamenetelmien vaikutusarviointi: Sähkön jakeluverkkotoiminta” 29.12.2023
Asiasta on kirjoittanut Suomen Kuvalehti 13.9.2024. ”Caruna vastaan Suomen valtio – Riita sähköverkkojen sallitusta tuotosta on siirtymässä kansainväliseen välitysmenettelyyn”
**)Nykyinen toimitusjohtaja Rauramo oli 2012 Fortumin talousjohtaja. Vuonna 2013 hän toimi yhtiön väliaikaisena toimitusjohtajana. Hänellä on vahva kytkös sähköverkon myyntiin ja Uniperiin.
Korruptiota vai kollektiivista tyhmyyttä
Twitter- ja FB-päivitys alkaa tästä:
Caruna-peli pistää miettimään, että miten tällainen kusetus on ollut Suomessa mahdollista. Kuinka tyhmiä ministerit ylipäätään olivat? Vai onko niin, että joukossa tyhmyys tiivistyy? Katainen (kok) voi olla tyhmä, mutta olihan asiaa päättämässä myös Jan Vapaavuori (kok) ja Pekka Haavisto (vihr). Ainoa tolkullinen ministeri, oli yllätys yllätys, kommunisti Paavo Arhinmäki (vas), joka vastusti sähköverkon yksityistämistä.
Kun pikkurahoilla saadaan miljardien voitot, herää tietysti kysymys siitä, miten päätöksentekoon on vaikutettu. Muutaman miljoonan euron siirto panama-tileille olisi mitätön hinta nopeasti ja jouhevasti suoritetusta puhalluksesta. Mitään näyttöä tällaisesta ajatuksesta ei tietenkään ole, eikä sellaista voi saada.
Katainen the Pullonkorkki ainakin sai Carunan jälkeen vihreitä oksia ihan riittävästi kiitoksena(?) hyvästä työstä. EU-komissaari, SITRAn yliasiamiehen virka ja Nordean yhteiskuntasuhteiden johtajan virka.
Ulkomaalaisen kasvottoman omistajan on helppo sanella Suomen yhtiön johdolle madonluvut siitä, kuinka paljon suomalaisia on kusetettava. Keinot toki johdon on löydettävä itse.
Jos Suomessa olisi jäljellä isänmaallisuutta, ja Fortumin sähkönsiirto olisi ollut pakko myydä, olisi paljon parempia vaihtoehtoja ollut. Fortum muuten halusi suurempaa tuottoa sähköverkolle kuin mitä se tytäryhtiöstään sai. Olisi vaan tuplannut hinnat kuten Caruna teki, ei parempaa tuottoa olisi Fortum mistään voinut saada. Nyt jäi käteen todellinen musta pekka - Uniper.
Fortum Sähkönsiirto Oy olisi voitu myydä suomalaisille halukkaille ja listata yhtiö pörssiin. Fortum olisi näin saanut käteistä rahaa enemmän kuin Carunan pelurit maksoivat. Ja yhtiö olisi ollut velaton, koska suomalaiset olisivat maksaneet osakkeet omista rahoistaan eikä siirtämällä kauppahinta yhtiön velaksi kuten Caruna teki.
Jos siirtohintoja olisi hiven korotettu, olisi yhtiö tuottanut valtavat voitot, koska korkomenoja ei olisi ollut. Yhtiö olisi maksanut veroja voitoista ja osakkaat saamistaan osingoista. Nyt kaikki rahat menevät ulkomaille, eikä verotuloja Carunasta juurikaan saada. Alkuvuosina ei veroja maksettu, mutta sitten alkoivat johtajat sentään sen verran hävetä, että alkoivat maksamaan nimellisesti veroja Carunan voitoista Suomeen.
Ja mikä parasta, siirtohinnat olisivat ainakin kolmanneksen nykyisiä alemmat myös kaikissa muissakin sähkönsiirtoyhtiöissä, myös täällä mökillä tätä kirjoittaessani Järvi-Suomen Energia Oy:ssä.
Yksi selitys tähän onnettomaan Caruna-kauppaan oli Fortumin johdon paineet pitää valtion edustajat ja sijoittajat hiljaisina. Sen vuoksi se on jakanut vuosikaudet osinkoja noin miljardi euroa vuodessa, vaikka yhtiön kannattavuus ei ole ollut kaksista. Siksi on vuosittain myyty jotain arvokasta, jotta saadaan osinkorahat kasaan. Tilinpäätöksen sivulta 150 tämä karmeus konkreettisesti voidaan nähdä.
Twitter- ja FB-päivitys päättyy tähän.
Kohtuullinen tuotto mahdollisti kohtuuttomuuden
Carunan tilinpäätöksen mukaan sähkönsiirtoverkon poistoaika on 15-40 vuotta. Verkon kaapelointiaste lähestyy sataa prosenttia. Kaapeleita ei juurikaan tarvitse korjata, mitä nyt kaivuukoneilla joskus kaapeli katkaistaan.
Investoinnit sähkönsiirto–verkkoon ovat vähentyneet vuosi vuodelta, mikä kertoo kaapeloinnin pitkäikäisyydestä sekä kaapelointiasteen korkeudesta. (Englannissa veden yksityistäminen johti vesijohtoverkon korjausten laiminlyöntiin voittojen maksimoimiseksi.)
On kaiken järjen vastaista käyttää kohtuullisen tuoton määrittelyssä jälleenhankinta-arvoja. Eli vaikkei verkkoa tarvitse uusia, voidaan hankinta-arvoa vedättää vuosi vuodelta korkeammaksi. Tämä lisää voittoja kahta kautta: pienemmät investoinnit ja tyhjästä luotu hinnankorotus. Tämä johtaa rahoitustarpeen vähenemiseen ja todellisuudessa mahdollistaisi tulorahoituksen, mutta suuremmat voitot siirretään omistajille korkeina korkoina ja jättämällä lainojen lyhennykset tekemättä. Varsinainen voittoautomaatti. Ei ole ihme, että Caruna lähti ajamaan oikeutta Yhdysvaltoihin tämän voittoautomaatin vähäisestä säröstä.
Asiansa osaava kirjanpitäjä pystyy jälleenhankintahinnalla perustelemaan millaisen kohtuullisen siirtohinnan tahansa, yhtä lailla 3 sentin kuin 10 sentin – sen verran epämääräistä jälleenhankintahintalaskenta on. Sen takia siirtohinnat ovat nousseet 30 euron perusmaksun lisäksi 5,26 sentin per kWh kulutushintaan (+ sähkövero). Nykytasolla 1 sentin (sis arvonlisävero) hinnankorotus nostaa Carunan voittoa 75 miljoonaa euroa (ilman alv), koska vastaavia kuluja ei ole. Korotuksen saa seuraavat kymmenet vuodet, joka vuosi. Ja uudet korotukset päälle.
Muut sähköyhtiöt ovat seuranneet Carunan osoittamaa korotusten tietä. 20 vuotta sitten maksoimme Suur-Savon Sähkölle mökkisähkön siirrosta 2,53 senttiä kWh; nyt hinta on kaksinkertainen 4,71 senttiä. Kuluttajahintaindeksin muutos 20 vuodessa on ollut 47 %.
Sosialismissa vain valtio pärjää rahastamisessa suurille kansainvälisille pelureille. Sähkövero on 20 vuodessa 3,1-kertaistunut ja on yhdessä arvonlisäveron kanssa melkein yhtä suuri (3,90 s) kuin Carunalle arvonlisäveron jälkeen jäävä raha (4,19 s).
Sähkönsiirtopeli on härskiä miljardivoittojen ottamista monopoliasemassa
Fortum myi Suomen sähköverkkonsa Suomi Power Networks Oy:lle, jonka osakkaita olivat suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt Keva (12,5 %) ja LähiTapiola Eläkeyhtiö (7,5 %) sekä kansainväliset infrastruktuurisijoittajat First State Investments (40 %) ja Borealis Infrastructure (40 %).
Rahoituslaskelmien puuttuminen vuosilta 2014-15 ei mahdollista sen selvittämistä, onko oman pääoman ehtoista rahaa aidosti sijoitettu yhtiöön vai onko kyseessä kokonaan velalla ja numeroilla pelaamisesta.
Kaupasta tuli kallis suomalaisille. Sähköverkon myyntirahat polttivat Fortumin johdon sormia. Kun mitään järkevää rahankäyttöä ei löytynyt, ostettiin silmät ummessa saksalaisen Uniper-yhtiön osake-enemmistö. Sähköverkoista Fortumin saama raha ei riittänyt alkuunsakaan Uniper-miljardien tuhlauksessa. Rahat menivät ja suomalaiset sähkönkäyttäjät saivat ikuisen maksuautomaatin kansainvälisten pelurien voittojen kasvattamiseen.
Sen jälkeen verkkoyhtiötä on kierrätetty eteenpäin useampaan kertaan. Vuonna 2019 omistajina olivat First State Investments 40 %, OMERS Infrastructure 40 %, Keva 12,5 % ja Elo 7,5 %.
Vuonna 2021 tehtyjen osakekauppojen jälkeen Carunan omistajia ovat kanadalainen eläkerahasto Ontario Teachers’ Pension Plan (40 %), yhdysvaltalainen pääomasijoittaja KKR (40 %) sekä ruotsalainen työeläkevakuutusyhtiö AMF (12,5 %). Alkuperäisistä omistajista on jäljellä vain työeläkeyhtiö Elo (7,5 %).
Tilinpäätös 2023: Caruna Networks Oy (Y-tunnus 3361062-2) kuuluu Suomi Power Networks TopCo B.V:n konserniin, jonka alankomaalainen tytäryhtiö Suomi Power B.V. omistaa Caruna Networks Oy:n osakkeet. Suomi Power Networks TopCo B.V:n kotipaikka sijaitsee Amsterdamissa, Alankomaissa. Konsernitilinpäätös on saatavilla yhtiön pääkonttorista, joka sijaitsee Amsterdamissa. Jotain olisi voinut ostaa 69 eurolla Hollannista. Jätin väliin.
Osakekauppojen hintoja ei ole esitetty, mutta selvää on, että valtavat voitot tuottavasta siirtoyhtiöstä on maksettu useampia miljardeja euroja. KEVA myi osakkeensa 2021. Vuoden 2019 tilinpäätöksen mukaan osakkeiden hankintameno oli 21,5 miljoonaa euroa, vuoden 2020 4,0 miljoonaa euroa. 2020 Keva ilmoitti osakkeiden markkinahinnaksi 332,2 miljoonaa euroa. Luvut kertovat, että suuri osa omistusta on myyty jo vuonna 2020 ja loput 2021. Koska myyntitietoja ei ole vuodelta 2020 julkaistu, kyseessä on ilmeisesti omien osakkeiden hankinta Hollannissa toimivan emoyhtiön omistukseen. Tätä arvioita tukee se, että Elon omistuksessa on samansuuruinen muutos vuonna 2020.
Vuoden 2019 ilmoitetun markkina-arvon perusteella Keva sai 127,4 miljoonaa euroa jo vuonna 2020. Eli mitättömästä sijoituksesta Keva sai ainakin 438,2 miljoonan euron voiton. Lisäksi Keva sai osakaslainasta 8,5 %:n koron vuodesta 2014 joka vuosi. Vuonna 2015 osakaslainan määräksi ilmoitettiin 78,3 miljoonaa euroa.
Kevan omistusosuus oli 12,5 %. Sen mukaan laskien Carunan osakkeita pyöriteltiin uusille omistajille 2,7 miljardin euron osakkeiden kokonaisarvolla. Hurja hinta konsernista, jolla on 4,4 miljardin euron velat ja oma pääoma negatiivinen. Kaikki muut osakkeet on myyty eteenpäin, paitsi Elon 7,5 %:n omistus.
Vuonna 2020 Keva merkitsi osakkeiden markkina- eli kirjanpitoarvoksi kaksi kertaa suuremman arvon kuin Elo, vaikka huomioi omistuseron. Tämä selittynee sillä, että Keva oli jo käynyt omistuksensa myyntineuvotteluita, jotka toteutettiin 2021 ja Keva käytti näitä hintatietoja arvostuksessaan.
Kansalaiset eivät havaitse, että kaikki voitot ja kauppahinnat maksatetaan sähkön siirron hinnoissa. Niin sähkössä kuin kaikessa muussakin. Ei kansainvälinen sijoitustoiminta mitään napeilla pelaamista ja hyväntekeväisyyttä ole.
Ajankohtainen esimerkki. Kososen Liikenteen bussilla pääsi kesällä Mikkelistä Helsinkiin 19 eurolla. Yhtiö myytiin OnniBussille ja nyt huominen matka maksaa 31 euroa. Valtion monopoli VR on tätäkin paljon kalliimpi.
Vuodenvaihteessa 2023 Carunalla oli kiinteäkorkoista osakaslainaa yhteensä 773,6 miljoonaa euroa. Niistä on maksettu 66,7 miljoonaa euroa korkoja vuosina 2022 ja -23. Laina oli alunperin 1040,3, mutta sitä on vähennetty kahtena vuotena. Osakaslainan korko on ollut 2015 lähtien 8,5 %. Miksi osakkaat ovat luopuneet korkeakorkoisesta tuotosta jää epäselväksi. Kokonaan siitä ei ole luovuttu, koska lainan juoksuaikaa on pidennetty vuodesta 2022 vuoteen 2047.
Osakaslaina on KEVAn ja Elon tilinpäätöksissä merkitty saamiseksi Suomi Power Networks SHL 8,17 %:ltä. Elo kertoi saamisesta vain 2014, Keva 2015 ja sen jälkeen arvo on vaihdellut suunnilleen osakaslainan kokonaismäärän ja omistusosuuden mukaan. Caruna kertoi lainasta vuonna 2015, jolloin määräksi merkittiin 1040,3 miljoonaa euroa.
Tilinpäätös 2023 sivu 28: Konsernin pääoman hallinnassa pääomaksi luetaan osakepääoma, sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto, kaikki muut emoyrityksen omistajille kuuluvat oman pääoman rahastot sekä osakaslaina.
Näin rehellinen osakekauppa toimii
Sijoittaja X ostaa pörssiyhtiö A:n osakkeita (1 miljoonalla eurolla). Hän rahoittaa osakekaupan joko omilla rahoillaan tai ottaa lainaa maksamiseen. Sijoittaja X maksaa lainan korot ja lyhennykset saamillaan osingoilla tai myymällä osakkeet eteenpäin.
Jos yrittäjä Y haluaa ostaa perheyhtiön, ei hänellä yleensä ole riittävästi rahaa ostoon. Hän voi perustaa osakeyhtiön, joka ottaa velkaa perheyhtiön osakkeiden maksamiseksi (vakuutena yhtiön osakkeet ja yrityksen liiketoiminta). Jotta velan takaisinmaksaminen ei johtaisi kohtuuttomien verojen maksamiseen, usein perustettu osakeyhtiö fuusioidaan ostetun toimivan osakeyhtiön kanssa. Näin osakeyhtiön toiminnan tuloksella maksetaan kauppahintalainan lyhennykset ja korot. Menettely on pakon sanelema ja se vähentää aivan oikeutetusti ja rehellisesti yritysjärjestelystä muutoin aiheutuvia veroja.
Toinen tapa on pitää perustettu uusi yhtiö holding-yhtiönä, jonka maksamat lainanlyhennykset ja korot rahoitetaan ostetun yhtiön jakamilla osingoilla, jotka ovat verottomia. Tässä menetetään korkojen verovähennys, koska holding-yhtiöllä ei aina ole verotettavaa liiketoimintaa.
Näin Caruna-kauppojen kirjanpitotemput tehtiin
Sijoittajaryhmä perusti Suomi Power Networks Oy:n, joka osti Fortum Sähkönsiirto Oy:n osakkeet Fortumilta 2,55 miljardilla eurolla. Kauppahinta maksettiin velkarahalla. Yhtiö toimi 11 kuukautta. Sinä aikana yhtiö fuusioitiin (sulautettiin) Carunaan, jolloin velat siirtyivät Carunan sähköverkkojen käyttäjien maksettavaksi osana siirtohintaa (taulukon rivit 19 ja 20).
Taulukossa on Fortum Sähkönsiirto Oy:n tilinpäätös, sen jälkeen tehty Carunan tilinpäätös ja sarakkeessa "uusittu konserni" vuoden 2015 tilinpäätöksessä ilmoitetut edellisvuoden vertailutiedot.
Carunalla on sama Y-tunnus kuin Fortum Sähkönsiirto Oy:llä, mikä mahdollistaa kaupan ja erilaisten järjestelyjen aiheuttamien muutosten selvittämisen tilinpäätöksistä. Toki rahoituslaskelmien avulla olisi päästy tarkempaan arvioon, minkä takia niitä ei sisällytetty tilinpäätöksiin 2014-15.
Järjestelyjen jälkeen Carunan osakepääoma aleni 2500 euroon, mikä tarvittiin silloiseen minimiosakepääomaan. Fortumin omistuksessa osakepääoma oli 2 miljoonaa euroa (rivi 11).
Carunaan ei tullut järjestelyssä rahaa, jolloin taseen varoista puuttui 2,5 miljardia euroa. Tuota aukkoa paikattiin 1,5 miljardilla eurolla kirjaamalla Fortumin maksamat ja kuluksi kirjaamat verkkoluvat Carunan taseeseen (rivi 2). Verkkolupia ei voida siirtää, minkä vuoksi ne piti säilyttää Fortum Sähkönsiirto-Caruna yhtiössä. Koska lupia ei voi siirtää, ovat ne arvottomia. Fortumin kirjauskäytäntö, jossa luvat olivat kuluja, oli siten hyvän kirjanpitotavan mukainen, Carunan muuttama käytäntö vähemmän hyvä.
Lisäksi käyttöomaisuuden arvoja korotettiin 1,0 miljardia euroa (rivi 4). Tällaista arvonkorotusta ei verotuksessa hyväksytä vähennyskelpoiseksi menoksi. Jonnekin ovat kadonneet taseen tilinpäätössiirtojen kertymät (rivi 16) eli verotuksessa tehtyjen korkeampien poistojen erotus verrattuna suunnitelman mukaisiin poistoihin. Ilmeisesti ne ovat osa laskennallista verovelkaa (rivi 22).
Arvonkorotuksesta tehdään kuitenkin poistot, mikä alentaa tilinpäätöksen liikevoiton määrää.
Carunan taseeseen ilmestyi 2015 SVOP-rahasto (eli sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto) 171 miljoonaa euroa (rivi 13). Yhtiö ei ole julkaissut 2014 eikä 2015 rahoituslaskelmaa, vaikka lain mukaan se olisi tullut tehdä. Näin kuluttajat eivät pysty näkemään, mistä rahaston varat on saatu. Fortum Sähkönsiirto Oy:ssä oli liittymismaksuvelkaa 244 miljoonaa euroa (rivi 21). Sitä ei enää ollut SVOP-rahaston perustamisen jälkeen. Mitä ilmeisimmin suurin osa velasta muutettiin SVOP-rahastoksi. Minne loput 73 miljoonaa euroa on kirjattu, ei käy ilmi tilinpäätöksistä. Jos velka kirjataan pois, siitä aiheutuu tulo tilikaudelle. 2015 tappio oli 140 miljoonaa euroa eli liittymismaksuvelat ovat ilmeisesti pienentäneet tappiota siltä osin kuin maksuja ei siirretty SVOP-rahastoon.
Carunan tappiot (rivi 15) vuosina 2014-15 eivät johdu sähkönsiirtotoiminnasta vaan erilaisista järjestelyistä, joita yhtiöiden välillä on tehty.
Fortumin omistuksessa yhtiö sisällytti rahoituslaskelman tilinpäätökseen.
Mikäli tilinpäätöksen laativa yritys on julkinen osakeyhtiö, tilikaudelta laadittavan tilinpäätöksen täytyy pitää sisällään myös rahoituslaskelma. Tilinpäätöksen tulee sisältää rahoituslaskelma myös silloin, kun kyseessä on yksityinen osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka toiminnassa on sekä viimeksi päättyneellä, että sitä edeltäneellä tilikaudella täyttynyt kaksi seuraavasta kolmesta ehdosta: 1) yhteisön liikevaihto on yli 7 300 000 euroa 2) yhteisön taseen loppusumma on yli 3 650 000 euroa 3) yhteisön palveluksessa on keskimäärin yli 50 henkilöä. Rahoituslaskelman tehtävänä on antaa selvitys yrityksen varojen hankinnasta ja niiden käytöstä tilikauden aikana.
Carunan liikevoitto ylittää reippaasti investointien määrän, vaikka liikevoitosta on vähennetty investoinneista tehtävät poistot. Caruna pystyisi hoitamaan kaikki investointinsa ja lisäksi lyhentämään velkoja, mutta voitto on siirretty korkeina korkoina sijoittajille. Näin ei makseta veroja Suomeen. Ja tuskin minnekään muuallekaan.
Jotta verottomina saatavat ja Suomen verotuksessa vähennettävät korot eivät alenisi, oli osakaslainojen alkuperäinen juoksuaika merkitty päättyväksi 2022. Myöhemmin laina merkittiin päättyväksi 2047 ja jos ennustaa saa, sitä ennen laina-ajaksi merkitään vuosi 2100.
Carunan osakaslainat ja voitonjako korkoina
Carunan osakkaiden yhtiölle antamasta lainasta maksetaan 8,5 %:n vuosittainen korko ainakin vuoteen 2047 asti.
Jos korkoa käytetään varojenjakokeinona, Verohallinto voi katsoa ylisuuren koron peitellyksi osingonjaoksi. Jos laina ei ole yrityksen rahoituksen kannalta välttämätön, on hyväksyttävä korko peruskorko +1 %. Valtiovarainministeriö on vahvistanut peruskoroksi 3,75 % vuoden 2024 heinä-joulukuulle. Jos laina on yrityksen rahoituksen kannalta välttämätön, on hyväksyttävä lainan korko sellainen, jonka joutuisi maksamaan vapailta markkinoilta.
Niin tai näin. Jos henkilöiden omistama osakeyhtiö maksaisi osakaslainoille 8,5 %:n koron, olisi jopa puolet siitä peiteltyä osingonjakoa eli veronkiertoa. Tilinpäätöksistä ei ilmene, miten korot on verotuksessa käsitelty.
Ks kuva Caruna ottaa lisää velkaa, miksi
Suomi ei tarvitse sijoittajien hallitsemia yrityksiä. Jos Caruna toimisi kuten suomalaiset perheyhtiöt, se olisi liikevoitolla (ennen poistoja) maksanut helposti kaikki investoinnit ja liiketoiminnan rahoituskulut. Poistot eivät vaikuta yhtiön kassavirtaan, minkä vuoksi niitä vastaava määrä voidaan käyttää velkojen maksamiseen.
Mutta se siirsi Fortumille maksetun kauppahinnan sähkönsiirtoasiakkaiden maksettavaksi ja siirtää voitot korkoina ulkomaille, jolloin Suomi ei saa edes yhteisöveroja. Tällainen yrityksen tyhjentäminen johtaa velkaantumiseen. Kauppahinnasta syntynyt 2,5 mrd euron korollinen velka on kasvanut jo 3,4 miljardiin euroon. Ja sijoittajien saamat korot lisääntyvät!
Korot ovat ikävä tapa voiton siirtämiseen. Normaalisti voitosta maksetaan verot ja sen jälkeen maksetaan osingot, joista niistäkin maksetaan verot. Tällaisessa toiminnassa yritys ei velkaannu.
Suomessa pidetään meteliä perheyhtiöitten osinkojen veroista, mutta suomalaisten rahojen siirroista ulkomaille ja ulkomaalaisille ei kukaan sano mitään. Perheiden hallitsemissa yrityksissä nykyisellä verotuksella maksetaan enemmän veroja kuin samansuuruisista palkansaajien saamista tuloista. Ja vihervasemmisto haluaa ottaa vieläkin enemmän. Mikään ei heille riitä kun on niin kova kiima elättää ulkomaalaisia.
Carunan luotonantajat
Carunan suurimmat velat ovat IBLA-lainoja. Niitä oli vuoden lopussa 2,1 miljardia euroa. Viime vuonna on otettu uutta IBLA-lainaa 250 miljoonaa euroa 4,9 %:n korolla 10 vuodeksi. Lainojen keskikorko on 2,6 %. IBLAn merkitys ei googlaamalla selvinnyt.
Keskikorko voi vaikuttaa tällä hetkellä pieneltä. Sitä arvioitaessa on huomioitava, että vanhimmat vielä voimassa olevat lainat on otettu 2016, jolloin Suomen Pankin euribor 12 kk oli miinusmerkkinen -0,082 %. Vuonna 2016 otetun 30 vuoden lainan korko on 3,03 %.
IBLA-lainojen antajia ei kerrota. Tilinpäätös 2023: ”Konsernitilinpäätökseen sisältymätön strukturoitu yhteisö Transmission Finance DAC ("DAC") on irlantilainen institutionaalisille sijoittajille velkoja ja lainoja liikkeelle laskeva yhtiö, joka toimii velkojien edunvalvojana. Maples Fiduciary Services Trustees Ireland Limited ("Maples") on irlantilainen yhtiö, joka pitää DACin osakkeita hyväntekeväisyysjärjestöjen puolesta.”
Caruna perustelee monisanaisesti, ettei DAC kuulu Caruna-konserniin. Ehkä lainanantajilla on jotain kytköksiä Carunan neljään osakkaaseen, mutta sitä voi vain spekuloida.
Uusi numerotemppu
Caruna on niin innostunut numeroiden kanssa temppuilemiseen, että se viime vuonna fuusioilla järjesteli emoyhtiöitä siten, että uuden yhtiön sijoitusten arvo on 1,9 miljardia euroa suurempi kuin edellisvuoden emoyhtiöllä. Samalla sijoitetun oman pääoman SVOP-rahastoa kasvatettiin 2,3 miljardilla eurolla, koska aiempien vuosien muu oma pääoma 0,6 miljardia euroa siirrettiin SVOP-rahastoon. Mitään rahaa ei yhtiöön kuitenkaan sijoitettu. Mikä tämän tempun tarkoitus mahtoi olla?
Kyse ei ole nyt niin muodissa olevasta holding-järjestelystä, jossa tyhjästä luodulla omalla pääomalla korotetaan lievemmin verotettujen osinkojen määrää. Carunan osakkaat eivät maksa veroja osingoista.
Korkojen jälkeen Caruna-konsernin voitto oli viime vuonna oli 58,7 miljoonaa euroa. Onko arvonmääritykseen huomioitu 32 vuoden tulevat voitot? Vai onko tarkoitus hinnankorotuksilla tuplata voittojen määrä, jolloin arvonkorotus olisi tehty säädyllisemmin tulevista 16 vuoden voitoista.
Vai onko arvonkorotuksessa huomioitu 2021 tehtyjen omistusjärjestelyjen miljardivoitot?
Carunan talous- ja varatoimitusjohtaja perusteli muutosta 26.9.24 Kauppalehdelle yhtiön toimintaympäristön kasvaneilla riskeillä. “Epävarmuuden lisääntyminen vuosien 2022 ja 2023 aikana sekä toisaalta meillä on tarve varmistaa pitkän tähtäimen rahoitusaseman sekä kasvun turvaaminen.”
Huuhaa-puhetta. Carunalla ei ole mitään riskejä toiminnassaan. Monopoliasemassa se ei joudu kilpailemaan asemastaan. Vaikka sähkön hinta on pelurien hallussa ja erilaisten riskien piirissä, se ei vaikuta Carunan toimintaan sitä eikä tätä. Omavaraisuus paranee vain rahaa sijoittamalla, ei millään tempuilla, joiden vaikutus on nolla.
Ainoa yhtiön riski on se, että Suomen eduskunta rajoittaa hinnankorotusten vapaata tekemistä. Ja sen takia Caruna nyt käy oikeutta Yhdysvalloissa hinnankorotustensa puolesta. Toki Suomen romahdus voi johtaa strategisesti tärkeiden omistusten ottamista yhteiskunnan haltuun maksamatta sähkönsiirtopelin valtavia voittoja tässä yhteydessä. Näinhän Venäjä teki ottaessaan suomalaisten rahoittaman Fortum Russian haltuunsa maksamatta euroakaan. Ehkä tasekuplan rakentamisessa on varauduttu tällaiseen tilanteeseen.
Talousjohtajan mukaan on varmistettu, että tytäryhtiöosakkeiden arvo emoyhtiön taseessa kuvastaa niiden todellista markkina-arvoa. Minkään yhtiön tasearvot eivät kuvasta markkina-arvoja; sitä paitsi Carunan osakkeet eivät edes ole kaupan osakemarkkinoilla. Jos arvonkorotusten tarkoitus on peilata vuonna 2021 maksettuja kauppahintoja, olisi korotusten pitänyt olla paljon suuremmat.
Liite: Carunan hirmuiset voiton vuodet
Sähkön siirtohinnasta kermat kuorii sosialismiin vajonnut Suomi (sähkövero ja arvonlisävero). Sen jälkeen joka kolmas (pian joka toinen) euro menee ulkomaalaisille rahastoille (rivi 4 liikevoitto). Kun hintoja on korotettu, liikevoitto on hinautunut jo lähelle puolta liikevaihdosta.
Monopoliasema näkyy tuloksessa. Vuoden 2023 liikevoitto 43,0 %.
Vertailun vuoksi kilpailuilla markkinoilla toimivien yritysten liikevoittoprosentteja:
Aspo 4,9 %, Kone Oyj 11,0 %, Neste 11,3 %, Nokia vuonna 2007 15,6 %, Vaisala 12,3 %, Valmet 9,2 %.
Tällainen yritys kehtaa viedä Suomen valtion kansainväliseen oikeuteen, kun heidän tulevia voittojaan hieman vähennetään. Maksaisivat edes veroja, ahneet rahastot.
***
Tue blogin toimintaa https://www.vahtera.blog/tilaus
Blogisivuston ylläpito maksaa ja lisäksi joudun maksamaan eräistä tietopyynnöistä. Samaan aikaan Suomen asioita sekoittavat henkilöt saavat hulppeita palkkoja ja bonuksia.
Siksi pienikin tuki on paljon, jos useampi taho osallistuu vapaaehtoisen tilausmaksun maksamiseen.
Yritykset saavat vähentää tilausmaksun omassa kirjanpidossaan sekä arvonlisävero (10%)- että tuloverotuksessa, koska sivustolla käsitellään paljon yrittämiseen ja verotukseen liittyviä asioita.
Hozzászólások